Salaisuuksien viitta aukeaa ja taika paljastuu. En muista onko ollut puhetta, mutta tämä bloggari täällä asustelee noin 50 000 asukkaan kaupungissa Lounais-Suomessa, elikkäs Salossa. Tämä meidän Salomme on hieno kaupunki, "joka päivä parempi", kuten kaupunki strategiassaan selkeästi ilmaisee. Salo on kolhunsa kokenut, mutta noussut kuin feenikslinnun lailla uuteen, uljaaseen nousuun. Halusimmehan mekin Miehen kanssa pääkaupunkiseudulla viidentoista asumisvuoden jälkeen muuttaa takaisin kotikonnuille ja tätä päätöstä emme ole juurikaan missään vaiheessa katuneet (ehkä ihan pienesti Helsingin kesäillassa, kun kotiin pääsisi parin tunnin bussimatkan sijaan puolessa tunnissa).
Mutta siis asiaan. Huomioitakoon, ettei tämä teksti on kirjoitettu silkasta rakkaudesta omaa kotikuntaa kohtaan.
Singahdimme aamulla lomapäivän kunniaksi Suomen hipstereimpään paikkaan, kesän hurmaavimpaan Mathildedaliin. Tiesin paikallislehteä aamulla lukiessani, että siellä oli eilen avattu uusi näyttely, joka yhdistää valokuvauksen ja floristiikan. Ilmainen Creatures of Nature -valokuvausnäyttely on nähtävillä Teijon Masuunin galleriassa 4.8. saakka.
Mathiledalin palvelutarjonta on kasvanut viime vuosina huimasti, sillä muutkin kuin paikalliset tykkäävät viettää siellä aikaansa. Söimme maistuvaiset pitsat kyläravintola Terhossa ja jälkkärikakut Petri Sirénin suklaakeitaassa. Mathildelalin olohuoneen, ravintola Terhon pihapiiristä löytyy kesäksi avattu Hamam-pyyhepuoti, josta ei tietenkään voinut lähteä ulos pyyhkeittä. Sai sieltä muuten mattojakin.
Me emme tällä kertaa reippailleet Teijon kansallispuistossa, ihailleet sympaattisia alpakoita, piipahtaneet tatuointistudiossa, nähneet Reinon siskoa tai haistelleet meri-ilmaa satamassa, mutta mm. näitäkin kaikkia voi Mathildedalissa tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti