rusokirsikoita ja vapun suunnittelua

Kylän kirjaston rusokirsikkapuut ovat heittäytyneet täyteen kukkaan ja pitihän niitä lauantain torireissulla käydä vähän kuvailemassa. Yöpakkasia uhmaten ensimmäiset kesäkukat on jo pihallekin istutettu, tsilit ja oliivipuu nostetaan toki sisätiloihin illan tullen.

Vappuviikko lähtee reippaasti käyntiin huomenna kuvauskeikalla, myöhemmin pitäisi keksiä sanottavaa sosiaalisesta mediasta esityksen muodossa. Vappu menee perinteisin menoin, ensin kylän ensimmäiseksi asukkaaksi nimetty Seppä Laurin patsas saa hatun päähänsä ja sen jälkeen meinasimme rietään paikallisravintolaan vappuillalliselle. Vapunpäivänä brunssia, perinteiden mukaan sekin. Loppuviikko sykitetään sitten sosiaalisen median suunnitelmaa, sisältöjä ja ties mitä. 

minun kaupunkini

Menneet pääsiäispyhät aloittivat keväisen herätyksen pihamaalla ja terasseilla. Aamulenkin jälkeen hengityksen ja mielen saa tasaantumaan keinussa kiikkuen ja lämpimistä aurigonsäteistä nauttien. Aamut ovat vielä kohmeisia, mutta en malta olla avaamatta yläkerran ovea ja nauttia kymmenien lintujen kuorolaulannasta ja raikkaasta kevätaamusta.

Mietin aamulla asiakaspalaverista kotiin tullessani kuinka etuoikeutettua onkaan käyttää työmatkaan aikaa muutama minuutti. Useampia minuutteja, mikäli otan paikasta toiseen siirtymisen liikunnalliselta kannalta. Helsinkiin sinkoilussa on tavallaan oma viehätyksensä, päästä hetkeksi ihmisvilinään ja isoon kaupunkiin, mutta rehellisesti todettakoon yhdeksän vuoden tehneen tehtävänsä ja mieli kokonaan kotiutunut takaisin syntymäkaupunkiin. Paikalliset asiakkuudet, työprojektit ja kaupungin kehittämistyöt pelkästään vahvistavat positiivista tunnetta kaupungista, jossa ehdottomasti haluan tällä hetkellä elää ja asua.

Ja olla myös ylpeä siitä.

mää mää siellä ja mää mää täällä

Pääsiäinen oli lämmin ja touhuntäyteinen. Monta projektia saatiin valmiiksi, aluilleen tai suunnitteluvaiheeseen, tuli reippailtua, nähtyä ystäviä sekä pohdittua alkavaa viikkoa. Kaikkea niin sopivan herkullisessa suhteessa, ettei tee ollenkaan tiukkaa sännätä huomenna kahdeksalta aamulla asiakaspalaveriin.

Kipitin muuten kodista kauimmaiselle kirpparille aamulenkillä siinä toivossa, että olisin kantanut iloisena kaikenlaisia upeita aarteita kotiin. Eipä tarvinnut kanniskella. Tuntuukin useimmiten siltä, että muut kirppishaukat tuntuvat olevan meikäläistä enemmän oikeaan aikaan mitä mahtavimmilla kirppispaikoilla. Tai sitten tästä haukasta on tullut entistä vaativampi.

Meinasi ihan unohtua. Oli karetta, makkaraa, viulua ja ulkofilettä. Tavoitteessa siis pysyttiin. 

kiirastorstaina

Aloitetaan perinteisellä pahoittelulla. Hiljaista on pitänyt, elämä on vienyt mennessään. Taannoisesta elämänhallintaseminaarista opin sen, että kiireestä ei pidä puhuman, se jo itsessään luo kiireen tuntua. On siis ollut... tekemistä!

Pääsiäisen pyhät osuvat mitä mainioimpaan ajankohtaan, sillä viikkohan on siis ollut touhua täynnä. Olen päässyt jälleen pendelöinnin makuun, pari kertaa bussimatkailua takana ja olen jo kauhuissani miksi joskus jaksoinkaan tehdä tuota puuhaa viikon JOKA IKINEN PÄIVÄ. Aika kultaa muistot, kuten sanotaan, ja tässä tapauksessa pitää paremmin kuin paikkansa. Olen ollut kirjaimellisesti ihan loppu näiden Hesoissa vietettyjen päivien jälkeen, mutta oletettavasti kaikkeen tottuu. Kun on kivaa, on kivaa,

Yksi perinteikkään pääsiäisen vieton tavoitteena on miettiä lammasherkut kullekin pääsiäisen päivälle, alkaen näin kiirastorstaista. Kareet ovat juuri grillautumassa, samalla Mies putsasi yläkerran parvekkeen sellaiseen kuntoon, että siellä voi jälleen viettää aikaa. Huomenna saamme erityisvieraita, joille heillekin on miettitty lampainen menuu valmiiksi - kasvisruokailijoita tietenkään unohtamatta. Oi pääsiäinen, olet herkullinen lempijuhlani, hyvänä kakkosena heti joulun jälkeen!  

viikkokatsaus

Tässä tulee Aniliinin viikkokatsaus, hyvää sunnuntai-iltaa! Aprillipäivästä se alkaa, vappuaattoon päättyy ja siinä välissä todennäköisesti vaikka mitä - tervetuloa huhtikuu!

Mennyt viikko on ollut penkkiurheilupainotteinen - alkuviikosta kävimme Miehen kanssa katsomassa huipputason paikalliskoripalloa (voitto tuli!), perjantaina jännättiin naislentopalloilijoiden finaalipeliä telkkarista (voitto tuli!) ja lauantaina SM-huumassa himpun verran pienempien, mutta sitäkin sisukkaampien lentopallistien peliä kannustamassa. Kyllä paikallisurheilu on hienoa!

Penkkiurheilun vastapainoksi ehdin lenkille tällä viikolla melkein joka aamu. PT ei oikein tykkää, kun lepopäivät unohtuu ja akillesjänteet huutaa hoosiannaa. Mennyt viikko on ollut säiden puolesta aivan täydellinen, kukapa nyt ei aamuauringossa malttaisi olla muutaman juoksuaskeleen ottamatta?

Mutta ollaan sitä toki oltu ahkeria elämän muillakin osa-alueilla. Talon ikkunoiden pesuprojekti etenee hitaasti mutta varmasti. Hipsukkaiset hilinalut pääsivät tänään kasvamaan muohkeammille kasvualustoille. Eilen poksutettiin kevään ensimmäiset skumpat naapurinrouvain kanssa. Villasukkavarustusta tarvittiin, kun aurinko painui puiden taakse piiloon. Lapsukaiset saivat aimo annoksen pomppimista trampalla äitiensä sillä aikaa pohdiskellessa maailmanmenoa ja siemailessa kevätilman viilentämää kuohujuomaa.

Vitsaset on myös koristeltu valmiiksi palmusunnuntaita varten, reippahasti siis näin ennakkoon, sillä ennen virvonvarvontaa seilaamme jälleen Itämeren aalloilla. Mitä muuta alkava viikko tuo tullessaan, sitä ei voi tietää, mutta Aniliinilla on sellainen fiilis, että upean puolelle sujahdetaan.