huomenna on kevät

Viikonloppuhan se siellä häämöttää kun samanaikaisesti niskaan hengittää vatsataudin uhkanpoikanen. Lapsi on viettänyt tämän päivän sairastelevana karhunpoikasena ja äitinsä kuulostelee alinomaan oman mahansa murinoita peläten, että tämä taisi nyt olla se syömishetki, joka ei välttämättä tule sisällä pysymään. Elämme jännittäviä aikoja siis. Terveyttä toivoen, sillä olen vihdoinkin saanut hyvän lenkkeilyputken päälle.

Taannoinen hiihtolomaviikko oli varsin hyvä. Työrintamalla on koettu hiuksenhienoja muutoksia, parempaan suuntaan sikäli, että olen saanut jälleen nukuttua. Pari sangen mielenkiintoista työprojektia menoillaan ja toivottavasti monia vastaavia polkaistaan käyntiin lähiviikkoina.

Silti, luottavaisin mielin kevättä kohti - huomenna on jo maaliskuu!

kun kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Tähän väliin vaihteeksi vähän työhommia! Yksi mielekkäimmistä työhöni liittyvistä tehtävistä ovat sisältöihin liittyvät kuvaukset, liittyivätpä ne sitten minkämoisiin kuvaustilanteisiin tahansa. Visuaalisesti kauniit kuvat ja kuvauksissa mukana oleminen on kaikkein palkitsevinta ja inspiroivinta.

Visuaalinen viestintä viestii yrityksen arvoista. Laadukkaat kuvat luovat ja vahvistavat haluttua brändimielikuvaa ja tekstisisällön kanssa yhdessä yrityksen palvelu tai tuote konkretisoituu. Mikään visuaalinen elementti ei pitäisi olla "onpas kiva kuva" -tyylinen, vaan kuvien tulisi tekstisisällön kanssa yhdessä tukea viestinnän tavoitetta ja yrityksen brändiä.

Tiedon ja viestin on oltava visuaalista, jotta se puhuttelee ja herättää mielenkiintoa. Sisällöntuottajana tiedän, että sanat eivät yksin riitä. Olenkin ylpeä siitä, että saan parhaillaan tehdä yhteisprojekteja kahden erittäin taitavan, visuaalisesti viestivän ammattilaisen kanssa. 

yhden pysähdyksen taktiikalla

Ajeltiin eilen toveriperheen luokse visiitille, ja olipa taas vaan älyttömän hienoa viettää yhdessä aikaa mitä parhaimmassa seurassa! Uutena tuttavuutena illallispuuhastelua raclette-grillin kera, siis semmoinen grillihän pitää ehdottomasti hankkia tähän talouteen ja tuikata kutsua naapureille herkuttelemaan.

Lapsonen viettää hiihtolomaa ja käy hieman hengailemassa lomansa aikana isovanhempiensa luona. Sinä aikana aion pestä ikkunoita (yksi hoidettu, sata jäljellä), käydä aamulenkillä, valmistautua tulevaan, tehdä pari mielenkiintoista työprojektia, hulluna konmarittaa, viedä selkä vääränä konmarituksen tuloksia kirpparille sekä kehittää ammatillista osaamistani.

Muuten, kun on tehnyt päätöksen ja kuuluttanut sen maailmalle, olo on helpottunut. Se miten maailma vastasi takaisin ei tosin ollut ehkä sitä mitä odotti. Kaikesta huolimatta tiedän tehneeni oikein ja olen ylpeä siitä. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, vaikka muutamia tummia pilviä taivaalle hetkellisesti kertyikin.

kipinän hetki

Kroppa ja mieli ovat käynyt hieman ylikierroksilla viime päivinä. Elämä antaa ajattelemisen aihetta ja monenmoisia skenaarioita pitää pohtia. Parin päivän pääkipu tuntui helpottaneen tänään aamulla, mutta nyt se orastelee tuossa uudelleen. Ihmismieli on siitä jännä, kun se ei voi vaan olla murehtimatta, miettimättä sitä, miten tämä nyt vaikuttaa mihinkin ja miten siihen kukakin reagoi.

Saattaa ehkä kuulostaa sekavalta, mutta voi kuulkaa, sitä se tosiaan on. Tilanne vaatii Robbaria.

Mitä ikinä sun unelmat onkaan et saavuta niitä unessa koskaan

Ota ittees niskast kii

Kelaa mitä haluut ja tee lista siit

Ja sit elät sitä aamusta iltaan ja kun yöllä oot saanut taas virtaa

Teet taas kaikkes sen eteen vaikka välillä se vaikeeks taas menee.

torttuja ja lisää synttärijuhlia

Yhdeksänvuotiaan synttärikattauksen kolmatta ja viimeistä vaihetta juhlittiin tänään toimivaksikoetun aamubrunssin merkeissä. Aiemmin viikolla talo täyttyi pienistä vipeltäjistä, jotka innostuivat rikkinäisestä puhelimesta ja skipidi-challengesta. Irtokarkkibaari oli huikea menestys, myös sukulaiskattauksessa tänään.

Viime viikko veikin pitkästä aikaa mennessään ja työnteossa mukava tekemisen vire. Toivottavasti samanlainen vire jatkuisikin yhtälailla, sillä ihmismieli tekemättä passivoituu herkästi. Tai ainakin antaa passiiviselle toimintatavalle helpommin vallan.

laiska sunnuntai

Eikö olekin toisinaan ihan ok, että viettää koko sunnuntaipäivän sisätiloissa, vaihtamatta yökkäriä, haahuillen ja harjaamatta hiuksia? Yhdet koodaa legorobottia, toiset miettii somesisältöjä ja mahdollisia uusia työprojekteja.

Mielenkiintoisia asioita tapahtuu, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.