Olemme vihdoin päässeet kohteeseemme, Koh Jumin saarelle, joka sijaitsee Krabin ja Koh Lantan välissä. Saarelle pääsee ainoastaan paatilla, ja hurautimmekin tänne pienestä kalastajakylästä pitkähäntäveneellä noin tunnissa. Saarella aika tuntuu totaalisesti pysähtyneen, ihmisiä rannalla meidän lisäksemme korkeintaan kourallinen. Saarella nyt muutaman vietetyn tunnin havaintojen perusteella ei tunnu tapahtuvan mitään.
Ei mitään - sitä etsittiin ja todennäköisesti myös saadaan. Mökkimme on aivan rannan tuntumassa, sen lattialankkujen rei'istä näkyy läpi maahan ja saniteettitilat on eroteltu muusta vessatilasta pelkällä verholla.
Täältä ei löydy turistikohteen humua ja diskomusiikin pauketta. Täältä ei myöskään majataloa pitävän ranskalaisherran mukaan löydä usein suomalaisia matkailijoita. Täällä taas voi löytää ikkunan raosta sisälle vilahtaneen pikkuliskon seikkailemassa tai törmätä kämmenen kokoiseen sivuttaisliikkeellä kulkevaan rapuun aamulenkillä.
Täällä voi myös ehkä kadottaa kokonaan ajantajun. Eikä se haittaa ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti