viikonloppu meikäläisen makuun

En tiedä mitään sen parempaa, kun kutsua ystäviä kylään, syödä hyvin, turista kuulumiset ajan kanssa ja ottaa ihan rennosti. Tai toisaalta antaa sateisen sunnuntaipäivän rapista ikkunalautoihin, kuunnella 80-luvun discomusiikkia, syödä grilliruokaa ja tehdä mitä huvittaa. Näitä viikonloppuja lisää!

Huomenna aiomme koko perheen voimin kirmata katsomaan, kuinka kylän ensimmäisen asukkaan mukaan tehty patsas lakitetaan. Lakitusperinne saa siis jatkoa hieman pienemmässä mittakaavassa, mutta tämänkin tapahtuman voisi jatkossa lisätä Vapun vieton perinteisiin. Eikä ole Vappua ilman Julkkua eikä skuppahetkeä naapureiden kanssa.

Viikonlopun voikin sitten lopettaa keväiseen parsaherkkuun, pieneen Sing Star -mittelöön ja erittäin iloisen tosiasian toteamiseen, että ensi viikolla on tosiaan se Wappu sekä nelipäiväinen työviikko! Siis oikein reipasta sellaista!

paljon kivoja juttuja

No tehtiinpä vaikka mitä! Käytiin kylillä ihmettelemässä kevättä, vietettiin spontaanisti leffailta kavereilla, rapsuteltiin koirulia, pompittiin naapurin trampoliinissa, käytiin kirppiksellä, luettiin kirjaa, reippailtiin piha kuntoon, syötiin hampparia ja irtsareita ja pestiin ikkunoita.

Kaikkein kivointa oli kuitenkin kun Mies palasi kertausreissultaan aiemmin kun odotettiin ja sunnuntai-illan kruunasi vielä molempien terassien pesu. Kyllä ny kelpaa rillata.

mitäs sitten tehtäis?

Ei mitenkään jännittävä viikko, vaan ihan peruspiukkaa. Laitoin viisi minuttia sitten työkoneen läppärin kiinni, avasin sen 13 tuntia aiemmin. Se ehkä kertoo.

Pikkuiivarin ja meikämandoliinin viikonlopun agendalla mukavaa kahdenoloa, sillä Mies huitelee menemässä maata puolustamassa. Me aiotaan ottaa yhteisestä ajasta kaikki irti tekemällä yhtään mitään tai mitä mieleen juolahtaa. Tänään iltaruoan jälkeen juolahti mieleen, että tekis mieli jäätelöä, joten kipitettiin lähikauppaan jädelle. Huomenna ehkä käydään kartsalla, ehkä ei.

puro sanoi puli puli

Viikonloppuna ehti hieman hengähtää. Aurinkoinen lauantai-iltapäivä johdatteli meidät keväiselle terassille, kun sattumalta törmäsimme isolla kirkolla puolituttuihin saaden aikaan spontaanin, mutta sangen iloisen suunnitelmanmuutoksen. Tällaisia heittäytymisiä pitäisi harrastaa enemmän. Uusiin ihmisiin tutustuminen piristää mieltä.

Lumen alta paljastunut sammaleinen nurmikko suorastaan kutsui haravointihommiin blogigaalan paljettisateen jälkeen. Ruusupenkistä pilkottaa jo krookuksen alku. Kevät herättää puutarhan ja tänään huomasin pohdiskelevani jo kesän kukkaistutuksia.

Mitäköhän jännittävää uusi viiko tuo tullessaan?

inspiraatio hukassa

Jopas nyt jotakin. Viimeisin kuuluminen on pääsiäiseltä, melkein kaksi viikkoa sitten. Aika on hurahtanut kuin siivillä, on iloa ja surua, on kiirettä ja rauhaa. Ääripäästä ääripäähän. Kuin elämä ylipäänsä.

Tulimme aamulla Ruotsista. Kahden laivalla huonosti nukutun yön jälkeen oma, keinumaton sänky kiinnostaa yllättävän paljon. Hyvä olla kotona, vaikka tosin eipä tässä ehdi kauaa oman sängyn rauhasta innostua, kun taas mennään. Mutta paniikki hiipii, sillä pukukoodi on inspiraatio.

Hukassa ollaan.

toinen pääsiäispäivä

Etelästä kuin varkain saapunut pahamaineinen lumi-inferno muutti harmillisesti toisen pääsiäispäivän suunnitelmat ja odotettu vierailu siirtyi toiseen ajankohtaan. Antaa olla viimeinen lumimyräkkä tämän kevään osalta, eiks joo? Ja nämäkin kinokset saisi ensi viikon aikana sulaa pois oikein kuhisemalla ja pikavauhtia.

Pääsiäisen pyhät ovat tehneet hyvää. Eilen kävimme moikkaamassa isovanhempia saaristossa. Myöhemmin putsasin portaat, onneksi tuo omituinen hetkittäinen siivousinnostus sattui eiliselle. Tänään kun ei oikein jaksa muuta kuin syödä herkkulammasta ja palan painikkeeksi sujauttaa suihin vähän mämmiä.