keskiviikko 26. joulukuuta 2018

tapsan tahdit







Tapaninpäivänä joulukoristeet alkavat pikkuhiljaa siirtyä säilöön seuraavaa joulujuhlaa varten - nappaan matkalla alakertaan jonkun joulukoristeen mukaan sieltä täältä niin joulun poiskorjaaminen ei ole niin totaalista. Tänään ei myöskään digitaalinen musiikkipalvelu enää soittanut joulumusiikkia vaan tilalle tulivat tutut hissimusiikit ja chillailun sävelet. Vaikka joulufiilistelyn aloittaisikin ajoissa ja tuntuu, että siitä saa nauttia pitkään, on joulu hetkessä aaton ja muiden joulun pyhien jälkeen ohi. Jouluihmistä vähemmästäkin surettaa.

On siis aika siirtää katse uuteen vuoteen! Tämä porukka sujahtaa lomamatkalle piskuiselle, Andamaadien merellä sijaitsevalle saarelle, jossa ei taida edes autoja kulkea. Kuvamateriaalia seuraa ehkä möhemmin, paino sanalla ehkä, sillä täyttä varmuutta interwebsin toimivuudesta ei tässä vaiheessa vielä ole.

tiistai 25. joulukuuta 2018

joulu










Niinhän siinä tosiaan sitten kävi, että kuusi nr. 1 viskottiin pihalle aatonaattona ja tilalle saapui kuusi nr. 2 - se saatiin näppärästi 72 % alennuksella. Jouluaatto sujahti emännöidessä ja isännöidessä joulun viettoa meillä kotona, pukki kävi ja loppuillasta pelattiin suosittua tietokilpailulautapeliä.

Taidanpa käydä tapaninpäivän kunniaksi huomenna aamulla testaamassa pukin tuomaa urheilukelloa. Ja myöhemmin pitääkin suunnata kesävaatekaapille ja pakkauspuuhiin, sillä muutaman päivä päästä sujahdetaan lomalle lämpöön.

Mutta sitä ennen vielä nautitaan täysillä joulun pyhistä. Joulu on kerran vuodessa vaan.

lauantai 22. joulukuuta 2018

kaksi yötä








Sieltä se joulu hiipii, tekemällä tai tekemättä - ja täydellisestä joulukuusesta tippuu neulaset. Toivottavasti kuusipuu nyt kestäisi edes aattoon saakka.

Kävimme eilen lapsen kanssa kylän marketissa joululahjojen pakkausapuna - olipa mukavaa nähdä joulumielellä olevia tuttuja ja tuntemattomia. Ja miten mukavaa puuhaa tuo lahjojen paketointi muuten onkaan! Tuli ihan lukioajat mieleen, kun paikallisessa kodinkoneliikkeessä tonttuilin useampana jouluna pakkauspuuhissa.

Ruokakauppakaaos selätetty, ja vielä koko porukka orastavassa nälkätilassa. Kuin ihmeen kaupalla selvisimme ja nyt joulu saa tulla.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

joulun perinteistä








Joulu herkistää mielen lapsuusajan muistoillaan - onhan joulu paljon erilaisia ihania perinteitä täynnä. Kolmehenkisenä perheenä olemmekin kehitelleet yhteisiä, uusia jouluperinteitä yhdistettynä meidän molempien vanhempien omiin joulunajan muistoihin ja lapsuuden ajan tekemisiin.

Yksi yhteisistä perinteistä on kauneimpien joululaulujen laulaminen. Muistan satunnaisesti käyneeni äitini kanssa joululauluja laulamassa, mutta tarina tietää kertoman, että joskus pienempänä olin laulamisen sijaan keskittynyt enemmänkin takana istuvien viihdyttämiseen ja silmäniskuiluun. Tänään kävimme laulaa lurauttamassa joululaulut yhdessä kymmenien muiden kanssa.

Lapselle tuntuu olevan erityisen tärkeää, että jouluun liittyviä asioita toteutetaan saman kaavan mukaan mitä aiemminkin. Joulukuusi on aina ollut tietyssä paikassa, tietyn kokoinen luonnonkuusi - tänä vuonna vastaanotimmekin kasvatetun, upean tuuhean joulukuusen - kauneimman kuusen ikinä! Se oli erilainen ja se sijoitettiin eri paikkaan ja joulukuusikatastrofin ainekset olivat valmiina. Loppujen lopuksi tarvittiin vain pientä lämmittelyä, keskustelua ja näin kuusi koristeltiin uuteen paikkaansa, johon se sopii täydellisesti.

lauantai 8. joulukuuta 2018

siitä joulumielestä








Ohop, pitkällä ollaan jo joulukuussa eikä vielä pihaustaan jouluun hurahtaneesta bloggaajasta! Ei tässä oikeastaan suoranaiseta hoppua ole ollut, vaan pelkästään väsymystaistelua pimeyttä vastaan, vaikka tokihan tässä joulumielen kanssa hyviä kavereita jo ollaan.

Tai no, tiedä siitä joulumielestä. Lähdettiin tänään isollekirkolle erilaisiin ihaniin joulumyyjäisiin ja joulumieltä kohottamaan tonttuilun lomassa. Mies valitti, että joulumarketeissa kiertely oli hänelle kuin Biltemaa ja Motonettia meikäläiselle. Vettä satoi kaatamalla, alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Ihmisiä oli kaikkialla, hitaastiliikkuvia, ihmetteleviä turismuksia. Niin että joulufiiliksen kanssa sujahdettiin pahasti pakkaselle.

Mutta hätää ystävät! Joulukuusi on nimittäin juuri saapunut taloon! Kyllä se kuulkaa tästä.

perjantai 30. marraskuuta 2018

viimeistä viedään







Niin vaan saatiin se pimeä marraskuu taputeltua, viimeistä viedään. Muutama päivä sitten satoi reipas ensilumi, tänään lumi on jo loskana tienreunoilla. Me ei talven kanssa olla bestiksiä, mutta myönnettäköön, että rankka lumisade ja auton etsiminen lumikinoksesta työpäivän jälkeen toi ainakin jouluisan olon. Tai siis lisäsi sitä edelleen - jouluisessa tunnelmissahan tässä on menty jo monta viikkoa.

Huomenna avautuu joulukalenterien ensimmäiset luukut, lapsonen on jo useamman päivän innokkaasti käynyt kurkkimassa kalenterinsa paketteja eteisessä. Tälläkin kertaa kääröihin pääsi paljon hyödyllisiä pikkulahjuksia kuten sukkia, luettavaa ja tehtäviä - meillä ei karkkilahjoja ei joulukalenterissa olekaan, ellei xylitol-purkkaa lasketa tuohon kategoriaan.

Saa nähdä, saadaanko joulukuusi sisälle jo viikonlopun aikana. Se mikä ainakin on varmaa - pikkujoulukinkku on ollut Isällä suolassa jo edellisviikosta ja se tullaan grillaamaan ulkogrillissä sunnuntaina.

Niin ja tietysti ne joululaulut, joulumyyjäiset ja höyryävät glögit.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

viikkokatsaus






Hiiohoi, hauskuuksia horisontissa! Vietettiin osa menneestä viikosta keskenämme lapsukaisen kanssa kun Mies huiteli työreissuillansa. Me tytöt pistettiin leipoen pipareita ja katsottiin joululeffoja. Työrintamalla riitti mukavasti vipinää ja kävin vihdoin herättelemässä vanhaa uintiharrastusta. Tavoitteena on pyrkiä käymään polskimassa vähintään kaksi kertaa viikossa, eli huomenna taas uippiskassi olalle ja menoksi.

Viikonloppuna saatiin myös pikkujoulukausi reippaanlaisesti korkattua. Nelikymppinen kroppa ei enää kestä samalla menolla aamuviiteen hippaamista ja hullunmoista tanssimista, mutta voi tytöt ja pojat miten hauskaa oli! Pääsen omaan tuttuun unirytmiini ehkä keskiviikkoon mennessä...

Mutta kyllä, ensi viikolla alkaa joulukuu!

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...










Mennyt viikko on ollut täynnä upeita asioita ja ihania jälleennäkemisiä. Irtiotto arjesta sujui juuri niinkuin pitikin saaden näyttämään ja tuntemaan omat nurkat entistä kotoisemmilta. Myös viikonloppu sen suurempia suunnitteluja tuli juuri oikeaan saumaan.

Ensimmäiset joulumyyjäiset koettu, joulumusiikki on soinut jo edellisviikonlopusta lähtien. Lauantaina aamulla kun olin valitsemassa uutta jouluista soittolistaa, mutisi Mies jotain, mutta eipä auta Miehen mutinat kun saa asua samassa taloudessa kahden vakavasti jouluun hurahtaneen kanssa. Lapsihan on jo kuukaudenpäivät pitänyt tonttupukua.

Myös ensimmäiset joululahjat on jo hankittu. Lapsosen joulukalenteri on paketoimista vaille valmis. Taidanpa silti nauttia ensin tuosta harvinaisesta valoilmiöstä, sillä kun pimeä laskeutuu, keitän glögiä ja tonttuilen kalenterin valmiiksi.