tiistai 28. marraskuuta 2017

kolme yötä joulukuuhun on






Viikonloppu sujahti glitterin, kuplajuoman, swengaavan joulumusiikin ja riisipuuron merkeissä. Pikkujoulujuhlinnan ensimmäinen otos ja joulukonserttia, melkolailla jouluinen kattaus siis! Joulukortin kuvaussessio saatiin myös järjestettyä sunnuntaipäivällä, jolloin oli hetken verran valoisampaa. Jouluradion kattaus alkaa tuntua jo tutulta, mutta sehän ei ole ollenkaan huono juttu.

Kalenteri kielii tälle viikolle vuoden odotetuinta kasvuyritystapahtumaa. Loppuviikko meneekin puuhastellessa kyseisessä tapahtumassa, joten jos noilla suunnilla liikuskelette niin piipahtakaa toki maailman suurimman kulutuselektroniikkayrityksen ständillä ja nykäiskää hihasta.

Eilen hypähdimme iltapäivästä Ipanan kanssa junan kyytiin ja suhautimme Turkuun, josta matka jatkui sinikeltaiseen tavarataloon. Pientä projektia olisi nimittäin luvassa, josta varmasti kuullaan myöhemmin. 

perjantai 24. marraskuuta 2017

joulukalenteri: tsek




Viimeiset joulukalenterin lahjukset saivat kääröt ylleen Sian laulaessa taustalla. Sika on possu ja Sia upea austraalialainen laulaja-lauluntekijä eli singersongwriter, joka julkaisi uutukaisen joululevyn viime viikolla. Bublé sai vahvan kilpailijan, vaikka eipä Michaelin kanssa sovi kilpasille lähteä. Onneksi digitaalinen musiikkipalvelu tarjoaa paljon joulumusiikkia jokaiseen makuun ja kaikille mahdollisille mielialoille ja tilanteille.

Mutta takaisin asiaan. Joulukalenteri saatiin tänä vuonna valmiiksi ennätysajassa ottaen huomioon erinäiset elämän muut häiriötekijät. Lisäksi valmistelu hoitui inhimilliseen ajankohtaan ylipäänsä eikä illan viimeisinä tunteina vaatekaapissa ja salaa. Toisaalta toki oma viehätyksensä näilläkin.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

grill & bubbles





Saatiinpahan se Mieskin vihdoin samoille kymmenluvuille kuin frouvansa. Syntymäpäivänään huiteli työmatkoilla, mutta viikonloppuna alkoi juhlinnat - heti yhdeksältä lauantaiaamuna riensivät ystävät ihanat tööttäillen mukanaan aamuskumpat ja -ginit. Siitäpä olikin sitten reipasta jatkaa kauppareissulle ja muihin lauantaipäivän rientoihin.

Sama meno jatkui sunnuntaina. Koska kaikki eivät voi viettää synttäreitä keskikesällä auringon helliessä partsilla istuen, niin päättipä Mies tuoda kesän keskelle "talvea" ja grillaili lähisuvulle räntäsateessa mitä maukkaimmat ribsit ja tarjoili jätskiä jälkiruoaksi. Ja tietysti kuplivaa lasissa koko sunnuntain.

Onhan tästä nyt aika nihkeetä lähteä huomenna kustannuspaikalle sorvihommiin. 

perjantai 17. marraskuuta 2017

koska meillä on...




Niinpähän vaan tästäkin viikosta selvittiin vaikka alkuun ehkä vähän hirvitti. Joulukausi avattiin juhlallisin menoin kylän kauppakeskuksessa ja kävimmekin Pikkuipanan kanssa iltasella pällistelemässä huikeita ilotulituksia ja fiilistelemässä joulutunnelmaa ihmispaljoudessa. Lapsi kotimatkalla höpötti, että nyt joulunodotuksen voi virallisesti aloittaa ja vetäsi tonttupuvun niskaan kotiin saavuttuamme. Huomenna meinattiin kirjoitella joulupukille ja kuunnella jouluradiota.

Koittakaa kestää.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

vauvarokkoa ja pientä hoppua







Aika vierähtää kun on hauskaa. Tai oikeastaan kun on kiire. Lisämausteeksi piirunverran vaille kahdeksanvuotiaan vauvarokko ja Miehen muutaman päivän työmatka. Kiitos jälleen apunsa antaville isovanhemmille ja etätyön mahdollistavalle työntantajalle. Ilman näitä kokonaisyhtälö olisi todennäköisesti mahdoton.

Tiedossa siis pari rapsakkaa päivää yhdessä pikkupimatsun kanssa! Einesvarannot täytetty nakeilla ja kalapuikoilla - eiköhän tässä siis selvitä perjantai-iltaan saakka ihan kivasti. Parhainta yhdessäolossa on kuitenkin se, että saan pikkutuhisijan viereen yöksi nukkumaan.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

kun aika on







Viikko vierähti nopeasti. Perjantaina puettiin päälle mustat mekot ja puvut. Aurinko paistoi, kun joukko sukulaisia, ystäviä ja tuttavia oli kokoontunut jättämään viimeisiä jäähyväisiä. Lopuksi lauloimme Niin kaunis on maa.

Lauantaina kävimme hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä. Yhden kynttilän verran enemmän tänä vuonna. Illalla kurvasimme kylän elokuvateatteriin katsomaan Tuntemattoman sotilaan - elokuva tavallaan kruunasi hiljaisenharmaan pyhäinpäivän vieton. Elokuvan hyvyyttä ei sanoin pysty helposti sanoin kuvaamaan, vaikka kolmetuntinen paikallaanistuminen ei millään osin ollut kepeää. Liikuttavaa, vaikuttavaa, surullista - kaikkia yhtäaikaa ja paljon enemmän. Menkää ihmeessä katsomaan.

On aika tarttua uuden viikon kimppuun.