lumi tuli lumi suli

Jäipä kokonaan nuo syyskukkaset istuttamatta tältä syksyltä. Ollut kaikkea muuta mielessä ja mennäkin on pitänyt. Jospa saisi edes nuo syksystä ruipahtaneet kesäkukat siirrettyä kompostiin ennen kuin tulee lunta tupaan. Kerran jo meinasi ja tulikin, mutta sulivat (onneksi) pois jo seuraavana päivänä. Aikamoista humputtelua tuollainen lumentulo jo lokakuussa!

Lapsi huudahti tuona kyseisenä aamuna lumen nähdessään, että nyt on joulu. On pienokainen valitettavasti perinyt rankemmanpuoleisen jouluinnostuksensa äidiltään. Varoituksen sananen joulusta tähän väliin, sillä joulunaika on tänä vuonna meidän perheessä matkoille lähtemisen johdosta entistä lyhyempi. Siksi se (joulu) aloitetaankin hyvissä ajoin. Kuusen sisälletulosta jouduin jo tinkimään, sillä satuin keskustelemaan asiasta taannoin lounaspöydässä kahden ei-niin-jouluihmisen kanssa. Itsenäisyyspäivään onneksi nuokin taipuivat - onneksi tiesivät, ettei tästä asiasta ehkä kannata lähteä (nälkäisen) jouluihmisen kanssa kinastelemaan.

kaksi kuukautta

Sääkartat lupailevat tälle viikolle lumisateita samaan aikaan kun viikkoja ja jälleen kerran viikkoja kestäneen talvilomamatkan hotellien kartoitusoperaatio on vihdoin saatu päätökseen. Toisaalta tekisi mieli napata helpon kuuloinen pakettimatka suoriltaan kaiken tämän vaivan säästämiseksi, mutta "pienellä" säätämisellä kukkaro kiittää ja hotellivaihtoehto taatusti mieleinen.

Niin että antaa tulla vaan lunta. Meikä on valmis, mulla on lämmin pipo kaapissa ja syyskauden kauniskuosisin mekko.

Ja sitä paitsi kahden kuukauden päästä tulee joulupukki. 

palautumisaika 36 tuntia

Eilen oli hieno ilta. Kaskiksen pöytävaraus oli tehty jo kesäkuussa, silloin lokakuu tuntui liian syksyiseltä ajatukselta. Aurinko paistoi kilpaa kymmenhenkisen seurueen, joka aina silloin tällöin ottaa yhdessä irtioton arjesta. Kaskis oli varsin upea valinta yhteistapaamiselle.

Aamulla kävin pitkällä lenkillä pitkästä aikaa. Urheilukello kertoi suorituksen jälkeen palautumisajaksi 36 tuntia ja rehellisesti sanoen olo parhaillaan tuntuukin juuri siltä. Lenkki teki kuitenkin sen verran hyvää, että pyritäänpäs ensi viikollakin laittamaan vilkkaasti tossua toisen eteen. 

nenä tukossa + pupu kylässä

Lapsi syyslomalla, kaikki enemmän tai vähemmän flunssaisina, mutta meno jatkuu as is. Viikonloppu meni sateisissa mielissä vähän niin kuin vallitseva ilmakin, väliin toki mahtui vienosti auringonpaistettakin.

Eilen illalla päätin uhmaamani viikkokausia jatkunutta räkänokkakierrettä kävelytuokiolla aurinkoisessa syyssäässä lähipäivinä. Istumalihakset kun ovat viime päivinä olleet sen verran rasituksella, joten selvästikin tekisi jo mieli happihyppelylle. Flunssa taisi kuulla uhman, sillä aamulla olo oli entistä tukkoisempi. Että se siitä kävelytuokiosta sitten.

Syyslomaviikkoamme on jälleen ihastuttanut sukulaistytön lemmikkikaniini, joka tuli meille hoitoon muutamia päiviä sitten. Kaniinilla on lomaviikolle ihan omat agendansa, erityisesti ilta-aikaan kun nukkumatti hiipii kylään on kaniinilla lievästi iltavilliyttä ilmassa. Etäpäivän aikana käydään kyselemässä että mikä pupusella meininki, kun meteli on kova ja ruokapöpelöt lentelee pitkin häkkiä. Siinä sitten yhdessä ihmetellään silmät suurina, että kukas sitä meteliä oikein taas pitikään.

kynttilän valo

Syksy tuo kynttilänvalon pimeneviin iltoihin. Eilen erityisellä merkityksellä sytytetty kynttilä paloi Miehen poisnukkuneen isän muistolle.   

tuli sade rankka

Alati sateinen ja harmaa syyssää saa hermot kireälle, juuri nätisti suoristetun etutukan kiharaksi ja vedet työmatkareitille Espoossa. Syytän syksyä myös talouteemme hiipineestä flunssasta sekä välikatossa vilistelevistä hiirulaisista.

Onneksi tällaisenkin nuhnuisen päivän pelastaa mikroherkku, alati toimintamoodissa oleva höpötiitu ja perjantaina siintävä sushi-iltama.

hello pinaattikeitto! long time no see.

Lämmitin tänään pitkästä aikaa vilkkaan kotikonttoripäivän kunniaksi äitien tekemää pinaattikeittoa. Sujahdin muistoissa viime syksyyn, juuri tähän samaan ajankohtaan, jolloin taisin tehdä kolmen kuukauden joutenolon aikana ennätyksen pinaattikeiton lämmittämisessä.

Tuntuu kuin kotona kärvistely olisi tapahtunut ihan tuossa juuri. Vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua vaikka mitä - kaksi  mahtavaa työpaikkaa, joista toinen vanha tuttu mutta toisaalta toisinaan niin kovin vieras. Uudenlaista sopeutumista koululaisarjen, harrastusten, työmatkojen ja muun härdellin keskellä.

Mutta koska kun on alkuun päästy, mehän kurvataan huomenna viikonloppumatkalle länsinaapuriin - kas kun siellähän tuli tällä viikolla vietettyä jo muutamia päiviä!

syysahdistuksen taltuttamiskeinoja

Arki paukkuu ruuhkavuosien puolelle viikosta toiseen. Juurihan käytiin läpi tulevan viikon kalenteria menojen osalta ja viestiteltiin apujoukoille hoitoapujen tarpeista. Pakan sekoittaa parin päivän hyppykeikat länsinaapuriin tai tiiminkohotuspäivät toisaalla.

Onneksi väliin mahtuu kokonaan suoritusvapaita viikonloppuja, jolloin voi halutessaan mennä minne nokka näyttää, ottaa koko porukalla päikkärit, lämmittää aamusauna lenkin jälkeen, dipata viipurinrinkeliä mansikkahilloon tai vaikkapa fiilistellä räppäriduon synttärikeikkaa kotisohvalla.

Lokakuun puolelle päästiin ja syksy rapisee jalkojen alla. Ei tunnu syysahdistus yhtään niin pahalta, kun lennot lämpöön on vihdoin varattu. Vuoden tauon jälkeen matkakuume on huipussaan, kohdemaakin vaihtui kokonaan uuteen kuin varkain. Ehkä olikin kymmenen Thaimaa-reissun jälkeen aika muuttaa hieman suuntaa.