rullaati rullaatia vaan sullekin!

Melkoisen menevä (pinkki) arkiviikko jälleen takana. Viikonloppu hieman keventää arjen huimaa tahtia, tällä kertaa kun on tiedossa ihan tuommoisen perinteisen viikonlopun vieton lisäksi simppelimpää kaverivierailua. Ehkä käydään ostamassa perheen pienemmälle Jopo. Ikkunanpesuprojekti 2.0 pitää myös käynnistää. Kirpparillakin voisi pitkästä aikaa piipahtaa.

Oispa aina yhtä kepeä fiilis kuin näin perjantai-iltaisin! Kun telkkarista alkoi soida Bamboleo, mieli keventyi entisestään ja mieleni minun tekevi tanssimaan semisti iltavillin pikkuipanan kanssa. Tervetuloa viikonloppu, olet niin kovin odotettu!

lyhyt tauko ja sitten taas mennään

Monen viikon yhtäjaksoinen bileputki tampattu ja seuraaville muutamille viikoille kalenterissa osittain pelkästään tyhjää ennen kuin seuraava putki taas alkaa.

Viikonlopun hääjuhla oli täynnä rakkautta, hymyjä, kuplivaa ja hyvää musiikkia. Kun hääparin lisäksi tuntee häissä ainoastaan erään toisen pariskunnan, uusien kontaktien luominen ja uusiin, mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuminen tapahtuu luonnollisesti. Meininki isolla kirkolla on aina niin siistiä!

Paluu omiin, tuttuihin kuvoihin on kuitenkin ihan parasta.

kiitos kysymästä, huomattavasti paremmin

Hyvät ystävät (näin tokaisi kerran bussikuskikin, kun oltiin laskeutumassa kotikaupunkiin), tänään mieli on jo huomattavasti parempi ja aurinkoinen kevätilma sai eiliset työmatkailuun liittyvät negatiiviset junailukokemukset helposti unohtumaan. Mieltä piristänyt riemunhetki myös koettiin eilen kun postiluukussa odotteli lehtihyllyiltäkin löytyvä Retrodeco-lehti, josta muuten saattaa havaita tuttuja nurkkia ja kameran takana hääri bloggari itse. Kappas moista!

Ja hei - huomenna on perjantai!

junassa on hauska matkustaa

Kerrotaanpa tarina työmatkailusta. Tiedättehän, että bussinpenkkien kuluttaminen on meikämandoliinin osalta tullut melko tutuksi viimeisen seitsemän vuoden ajan. Toisinaan kuljen myös junalla, mutta suhteellisen arvokkaan lippupolitiikan ja tietynlaisen epästabiliuden takia en ole vakituisesti siirtynyt käyttämään valtion rautateitä. Tänä aamuna valitsin työmatkailuvälineeksi junan, sillä junalla pääsen nopeinta reittiä kotikolosta kustannuspaikalle.

Tai niinhän voisi luulla.

Koska "ratajärjestelmän vian laajuudesta ei ollut selvyyttä" junan lähtöpisteessä tunnin istumisen jälkeen (onneksi fifi), niin siis edelleen siellä asemalla, jonne aamutoimet roiskittua menemään kiireellä pyyhälsin, hyppäsin ulos junasta ja kipitin viereiselle linjuriasemalle. Niinpä muuten oli kipittänyt muutama muukin junassa istunut. Seuraava bussi lähti aikataulun mukaan piakkoin, mutta toki oli lähtiessään reippaasti myöhässä ja täpötäynnä. Siinä sitten läppäriä syliin ja hommia jatkamaan samalla kun vieressä voivoteltiin kurjaa elämää koko matkan ajan.

Ei mulla muuta kuin että 3,5 tuntia matkantekoa kotoa työpaikalle taitaakin olla tähänastinen ennätys.

ikkunahommia ja sinisimpukoita

Aniliinin matkassa useampia vuosia matkanneet muistanevat, että suurinpiirtein näihin aikoihin alkaa jokakeväinen itkuvirsi ikkunoiden pesemisestä. Tämäkään kevät ei rutinaan tee poikkeusta.

Kestoketutus voi pidemmän päälle koitua kohtaloksi. Tuumasta toimeen ja lasta kauniiseen käteen - puoli tuntia myöhemmin kolme ikkunaa puhtaampana makoilin rennosti sohvalla Strömsöä katsellen. Aaettä.

Tällä menolla saisin ikkunansiivoushomman sievään pakettiin alle viikossa, mutta eipäs nyt höpsötellä kuitenkaan.

Iloisempiin asioihin siis! Viikonloppu oli jälleen sangen upea. Kiireestä kun kerettiin viikonloppuja vihdoinkin aloittamaan, ehdittiin tehdä jos jonkinmoista. Pisteenä viikonlopun päälle perinteiset blini-iltamat, joissa alkupalaksi luonnollisesti sinisimpukoita.

jännittäviä aikoja ja heikkoja askelia

Bändin tyttösiä ja poikajäsentä on vuorotellen viime viikkojen aikana sitkeästi tahtia hiljennyttänyt ärsyttävä flunssakierre, joka allekirjoittaneen osalta (joka sen aloitti) alkaa pikkuhiljaa olla podetun puolella. Tänään kellon kilahtaessa neljä lenkkarit sujahtivat jalkaan ja Juha Föhr kutsui. Kuukauden tauko tuntui tossuissa, askel ei noussut ja sykkeet huutelivat hoosiannaa. Mutta tästä se taas lähtee - kuntoilukierre nappaa flunssakierteestä persniskaotteen!

Mutta hei, elämme jännittäviä aikoja blogiystäväiset! Työhön liittyvät kuvausaktiviteetit ovat vaihtuneet hetkellisesti kotityyppisistä kuvauskohteista muotituotteisiin, erinäisiin asukokonaisuuksiin ja jos jonkinmoisiin fäshön-jutskiin. Mukavuusalueen ulkopuolelle sujahtaa, mutta ah niin mainiota! 

irronneita maitohampaita ja valkoisia häämekkoja

Rakkaudentäyteistä hääjuhlaa, yökylässä irronnutta maitohammasta, heipat perjantai-iltojen muonituspaikan mainioille tädeille. Viikonloppu on jälleen ollut monenmoista puuhaa täynnä. Sunnuntain tehtäväksi jää ihmetellä mihin ihmeeseen se juuri alkanut viikonloppu sujahti ja hyhmästen ikkunoiden takaa paistavaa kevätaurinkoa.

Ensi viikolle on luvattu kepeitä kevätkelejä - uskaltaisikohan jo pikkuhiljaa tuikata tete-a-tetet multiin?

juhlahumussa

Viikonloput moneksi viikoksi eteenpäin on järjestelmällisesti täytetty upeista juhlallisuuksista - samalle kuukaudelle osuu jopa kahdet häät! Mikäs tässä juhlahumussa, on hienoa omistaa suurenmoisia ystäviä, joiden kanssa näitä juhlia viettää ja juhlijoiden hoitoavuksi rientävät isovanhemmat kun jälleen tuttuun hoitokassiin pakataan koira, yökkärit ja hammasharja.

Hieman nuukahtanein, mutta iloisin mielin uuden viikon kimppuun!  

perjantain pulinat

Maaliskuun puolelle sujahti! Se on muuten ensimmäinen virallinen kevätkuukausi se maaliskuu. Tällä viikolla hipsin useampanakin iltana kotiin myöhemmin kuin yleensä ja sinä iltana kun satoi vettä ja kotitalon nurkilla astuin loskaposkaan kastaen kengät ja kaikki mahdolliset kauttaaltaan mietin, että nyt saisi kyllä tällainen talvihulluttelu loppua.

Silmäluonta painaa nt sen verran, että mahtaakohan sitä ollenkaan jaksaa vampyyrien ja susien kirmaamista tänään katsoa?