paattihirmut

Vaihdettiin hetkeksi maisemaa ja käytiin seikkailemassa Itämeren aalloilla. Paattihirmuksi kasvanut lapsi on valitettavasti saanut seilailuinnostuksensa vanhemmiltaan, jotka lapsuudessaan riensivät paattimatkoille ahkeraan hekin. Mitäpä sitä syyttämän, leppoisan letkeä reissu meillä olikin jälleen. Itku siinä pienemmälle tirahti kun laivalle piti aamulla taas heipat sanoa. Sovittiin, että otetaan uudestaan taas pian.

Tukholma näytti parhaat puolensa ja aurinkoisessa kevätsäässä askel kulki kevyesti pitkin Östermalmin katuja. Tämän päivän anti sään puolesta ei askelta ole hypähtämään saanut. Nytkin taitaa sataa vaihteeksi taas lunta.

ihan tavallinen sunnuntai

Puusta kuului titityy ja viimeistenkin valotähtösten oli aika joutaa kaapinperukoille. Mieletön auringonvalo tuo sameiden ikkunoiden lisäksi esiin jokaikisen pölyhippusen.

Aamulenkki kulki pitkästä aikaa kirpputorin ohi. Mitään ei tietenkään mukaan lähtenyt, viime kesästä saakka vallinnut nuukuus iskee aina oikeaan aikaan.

Edellisviikolla kylän opetuksesta vastaava toimilaitos muisti meitä kirjeellä. Tänään siihen reagoitiin ja samalla ihmeteltiin, että miten ihmeessä aika voi mennä näin äkkiä.  

kakkoskattaus

Synttärijuhlaa synttärijuhlan perään. Kalenteria kun vilkuilee viikonlopputarjonnan osalta löytää hippaa jos jonkinmoista melkein jokaiselle viikonlopulle. Eipähän siis pääse pitkästymään!

(lumi)sateen jälkeen paistaa aurinko

Joulunajan ihana hurmos tuntuu jo kaukaiselta arjen puskiessa eteenpäin höyryjunan lailla. Maanantai-illat valtaa täysväsymys ja kokonaisvaltainen koomatila rauhallisen viikonlopun jälkeen. Öisin pää käy pienesti ylikierroksilla, jolloin unikseen höpöttävää ja kävelykierrokselle lähtevää pitää ehkä vähän toppuutella.

Viime vuonna (ja useina vuosina taaksepäin) tähän aikaan oltiin rannassa keräämässä simpukoita. Heinäkuiset tapahtumat heijastuvat suunnitelmien muutoksina vielä pitkälle tämän vuoden puolelle, eikä pelkästään lomailun osalta.

Joku voisi sanoa, että "juurihan sinulla oli kolme kuukautta lomaa, kyllähän nyt intoa luulisi riittävän". Niinpä, lomaahan oli tosiaan. Työttömyys ei ole laiskottelua hyvällä omallatunnolla. Työttömyys ei ole kiireettömiä aamuja lempikirja ja sievä cappuccinokuppi seuralaisina. Työttömyys ei ole pitkiä lounaita ja shoppailua tuntikaupalla.

Pieleen menneiden lomasuunnitelmien ja klo 5:30 aamuherätyksien keskellä en vaihtaisi tämän hetken elämäntilannetta miksikään muuksi.

Sitä paitsi kevättä kohti mennään.

synttärityttö

Seitsemänvuotiaan ensimmäinen synttärikattaus juhlittu. Talven lasta juhlittiin jälleen aamiaisbrunssin merkeissä, pakkasten paukkuessa, talviauringon paistaessa matalalta.

Pitkän viikonlopun vietto jatkuu varsin leppoisasti. Martat neuvoivat viskomaan petivaatteet pakkaseen ja mehän viskottiin. Joku koiranleuka tietää kertoa, ettei petivaatteissa enää kuulemma punkkeja asustele - niin tai näin, ainakin peitot tuoksuvat nyt raikkaalle ulkoilmalle.

♥ seitsemän ♥

Erään sosiaalisen median kanavan seitsemän vuoden takaisia statuspäivityksiä on kerrankin ollut hauskaa seurata. Eilen Miehen kanssa yhteen ääneen muisteltiin, että kun tosi alkoi vihdoin olla kyseessä, telkkarista tuli Matti-elokuva ja ulkona 20 astetta pakkasta. Muutama tunti myöhemmin sylissä pötkötteli nariseva pikkutyttö, joka teki meistä perheen.

Tänään tuo isovanhempien päivien piristäjä, omituinen höpöttäjä, puuppailun maailmanmestari ja elämämme säihkyvin valopilkku - oma pikku-Pirpanamme täyttää seitsemän vuotta.

♥

vanhaa & uutta

Tähtisädetikkuja, ystäviä, italialaisia trendidrinkkejä, kimalletta, herkkuruokaa, taivas täynnä ilotulituksia ja juhlavuoden avajaiskonserttia omalta kotisohvalta. Aamulla vuoden ensimmäinen viisikilsainen, joten uuden vuoden juhlinnat menivät rauhallisin, mutta mitä parhaimmin menoin.

Tästä on hyvä jatkaa. Tuleva vuosi tulee olemaan pelkkää rakkautta.