sunnuntai 27. joulukuuta 2015

juu elikkäs







Ylimääräiset vapaapäivät ovat mainio tapa saada kuukauden postauksien yhteismäärän nousemaan edes kymmenen yläpuolelle. Bloggari pahoittelee sikamaisen verkkaista postaustahtia, mutta tämän vuoden joulukuu saakoon aktiivisuudestaan työrintaman puolella kymmenen pistettä ja papukaijan merkin. Onkin siis pelkästään kohtuullista, että tuleva vuosi järjestyksessään 2016 saataisiin elettyä erilaisissa tunnelmissa, ainakin erittäin mielenkiintoiset puitteet sille on luotu. Ehkä siis saadaan jotain sutinaa bloginkin puolelle jatkossa? Ku ei voi tietää ja silmänisku tähän.

Ainakin viimeisillä jouluisilla kuvilla nyt mennään. Kuusi viskotaan pihalle alkuviikosta ja vaatehuoneesta kaivetaan esille kesähepeneet ja varvastossut. Ja aurinkorasva, se pitää muistaa käydä ostamassa.

lauantai 26. joulukuuta 2015

tapanina







"Mikä aikaisin tulee se aikaisin menee" kuuluu eräs vanha ja hyvin tuntematon sananlasku. Joulukoristeet alkavat pikkuhiljaa löytää itsensä varaston laatikoista kun ne taas ilollamielin otetaan esille ensi jouluna. Näin toimimme, sillä kohtapuolin suuntaa Anilandian väki muille maille lämpöisemmille. The same procedure as every year, James.

Mutta kerran vielä - kinkkua. 

perjantai 25. joulukuuta 2015

ihan hyvä näin







Aamulla napakka kinkunpolttolenkki, joulumusiikitkin vaihtui jo perustahteihin. Kynttilät palaa aamusta iltaan, tekee mieli olla tekemättä mitään. Ja niinhän me ollaankin - paitsi välillä leikitään legoilla tai syödään lisää herkkuja. Tai klikkaillaan nettikaupoille joulualeille.

torstai 24. joulukuuta 2015

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

it's beginning to look ja semmottes







Kyllä tää tästä. Kauppareissu suoritettu hyvässä hengessä. Lahjat paketoitu, koti tarpeeksi putsplank. Mukissa höyryää blögi ja telkkarissa laulaa Adele. Nykyään yöt tulee nukuttua ja päivällä riittää virtaa.

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tällä kertaa se pitää paremmin kuin hyvin paikkansa.

Mutta nyt. Joulu.

perjantai 18. joulukuuta 2015

saisko vähän joulurauhaa?







Viikko on aika suhteellinen käsite. Joskus se on pitkä, toisinaan taas sujahtaa ohi huomaamatta. Joskus aika kulkee hitaasti, toisinaan taas huomaa että taas on perjantai. Joskus ei tapahdu mitään, toisinaan taas vaikka yhden vuoden edestä.

Mutta olenpahan päässyt erityisen jouluiseen tunnelmaan erään supermielenkiintoisen työprojektin kautta - jouluiset kuvat vilistävät mielessä öisinkin kun oikein innostuu.

Kunpa tässä itsekin ehtisi jo hiljentyä joulun viettoon.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

do you hear what i hear?






Täällä ollaan, vaikka hiljaiselon puolelle onkin sujahtanut. Jouluvalmistelut siis aloitettu, blogia pidempään tiirailleet tahi bloggaajan noin muuten tuntevat tietävät varsin hyvin, että Aniliinissa (tänäkin vuonna) joulu saapui jo kuun alussa ja näillä releillä mennään jouluun saakka. Soi jouluradio tai Spotifyn joululaululistat, kynttilöitä poltetaan (jopa molemmista päistä toisinaan) ja Ipanalla päässä tonttulakki. Mietitään lahjoja, hankitaan lisää joulukukkia ja muistetaan antaa joulukuuselle vettä. Rivakka arki vaatii ehdottomasti vastapainoksi erittäin laiskan viikonlopun.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa






Jostain kuului tiernapoikien laulua ja ilmassa tuoksui glögi. Helsingin harmailla kaduilla ihmisvilinässä tihkusateen ripsiessä tuli hetkittäinen, lämminhenkinen joulufiilis.

Tänään on poltettu kynttilöitä. Käyty lenkin jälkeen saunassa ja kuunneltu paljon joululauluja. Juhlittu kotimaata ja katseltu tätien nättejä pukuja.