maanantai 28. heinäkuuta 2014

loma loppuu!








Vähän joo hirvittää. Sitä ennen kuitenkin vielä ripaus mökkeilyä, vieraita ulkomailta, visiittiä isollakirkolla, synttäreitä ja sokeripullia. Ja hernehiä.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

kesäistä asiaa (vaikka) hamosista








Sitä vaan piti sanomani tähän lämpimään perjantai-iltaan, että hameet, nuo yhtenäiset lantion ympärille kiedottavat vaatekappaleet, ovat 10 vuoden tauon jälkeen löytäneet takaisin Aniliinin alavartaloa ja jalkoja suojaamaan. Oli näet aikanaan Aniliinin elämässä eräs nelivuotiskausi, jolloin hameita tuli käytettyä rutkasti, ellei jopa kyllästymiseen asti. Mainittakoon vielä pienoisena sivuhuomautuksena, että voi kuulkaa on tuon ajan jälkeen ollut kiva käyttää lenkkareita työolosuhteissa.

Mutta vaatekaapista on siis roudattu esiin nuo hamoset, molemmat tuon ajan suokkarit, jotka edelleen porskuttavat menemään yhtä ihanina suokkareina (ja ennen kaikkea mahtuvat päälle kuin silloin aikanaan). Toinen näistä hamosista kissakuvioinen tuossa viimeisessä kuvassa. Hamoset, nuo kuuman kesän pelastajat.

Seuraavaksi hernehiä! Heipat!

torstai 24. heinäkuuta 2014

botskilla





Käytiin seilailemassa 24 tuntia isolla paatilla ja ihasteltiin rutkasti kaunista merimaisemaa. Laivakissan halailun lisäksi siinäpä taisikin olla sen paattireissun kohokohdat. 

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

pikaiset heipat








Möksäilymaisemista olemme siirtyneet haipakkaa mahtavien tupareiden kautta tänään iltasella starttaavaan laivaristeilyyn. Kyllä lomalaisen kelpaa!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

mökillä












Mökillä. Saunareissulla vanhassa radiossa soi kotimainen radiokanava, josta kuuluu hanurimusiikkia ja juontajan tyyli kappaleiden välillä on kuiskaava ja suhahtava.

torstai 17. heinäkuuta 2014

näihin kuviin, näihin tunnelmiin








Alkaa ikävästi loma Italiassa vedellä viimeisiään. Ehkä näemme taas ensi kesänä!

tiistai 15. heinäkuuta 2014

offline







Tänään päikkäriaikaan Toscanan hiljaisuutta kuunnellessani harmittelin, että pahkena kun se puhelin jäi parin metrin päähän sisälle taloon, nyt todennäköisesti missaan jonkun puolitutun huikeat bookkipäivitykset kun telefooni ei ole jatkuvasti räplättävänä. Tajusin heti tuon aivopierun ajatuksen ilmoille päästäessäni kuulostavani naurettavan pöljältä kesälomalaiselta.

Puhelin jäi sisälle (yolo!) ja jatkoin Toscanan hiljaisuuden kuuntelua useamman tovin kunnes itkuhälyttimestä kuului: Äääitiii.