sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

loppujuhannuksen ajatelmia







Viime yönä puoli kahdelta unettomuuspuuskissani mietiskelin mm. Aniliinin kohtaloa. Postaustahti huippuvuosista on hiipunut huimasti, kaikenmoiset tärkeämmät jutskat ovat vieneet mennessään, Anilandiassa nurkat tuntuvat ziljoonakertaa kuvatuilta eikä järkevää sanottavaa aina ole. Lopettamisesta tuli ahdistunut olo eikä uni tullut silmään sitten millään (plus alkoi ukkostaa). Tämän päivän päivän jatkuva sade, kylmänkalseus ja väsyneen kohmea olo ketuttaa entisestään.

Lopputulema on se, että nyt on kesä eikä ressata pidä! Asiat hoituvat omalla painollaan niinkuin on hoituakseen, eiks jeh?

27 kommenttia:

  1. Älä nyt missään nimessä lopeta...pidä taukoa jos siltä tuntuu ja palaat, kun siltä tuntuu..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tauko saattaisi ehkä auttaa löytämään uudenlaisen innon! Onhan tässä Aniliinia tullut ylläpidettyä jo yli kuusi vuotta, mikä käytännössä tarkoittaa niin tottua tapaa ettei pystyisi taatusti millään olemaan ilman.

      Poista
  2. Ei se määrä. Kyllä sitä jaksetaan pysyä mukana, vaikka tahti hidastuisi entisestäänkin! Eikö se elämä, koti ja sisustus ole aina keskeneräisiä? Ja siitähän sitä ammentaakin sitten.

    Väkisin ei tietysti mitään kannata tehdä. Loppujenlopuksi isot päätökset syntyvät ehkä itsestään, juuri ajan kanssa. Ressaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voisi kyllä paremmin olla sanottu. Tää bloggaaminen on kuin elämäntapa, jota ilman olis toisaalta kovin hukassa. Kaikkein hienointa ootte te tyypit, joita on ollut ilo ja kunnia tavata myös livenä. Ihan huikeinta.

      Poista
  3. Uskotko, kun sanon, että sun postauksista saa aina jotain! Vaikka olisi yksi kuva ja tekstinä "moro" (tai mitä vaan)! Haluan vaan sanoa, että annat ainakin mulle aina jonkun fiiliksen <3

    VastaaPoista
  4. Kivat kuvat taas kerran! Itse olen paininut samojen ajatelmien kanssa pariin otteeseen oman blogin kanssa. Ja jotenkin sitä aina huomaa vaan jatkavansa, koska ei osaa tosiaan ilmankaan olla :-) Jatkanko uuden talon kanssakin samassa vanhassa, vai pitäisikö kokonaan siirtyä sitten eri osoitteeseen jne. Mutta ehkä nämä sitten loksahtaa kohdalleen itsestään, kun ei ota siitä paineita? Sun blogista kyllä tykkään todella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin se menee. Näitä fiiliksiä tulee ja menee, nyt tuntuu tulevan enemmän kun puuhasteltavaa tuntuu olevan sen verran paljon, että joku osa-alue aina kärsii. Yhteisestä vapaa-ajasta kun on jo lähtökohtaisesti pois kaikki työkuviot ja niihin liittyvät reissut. Onneksi kohta helpottaa, kun kesäloma alkaa :)

      Poista
  5. Anna blogin kulkea rinnalla mukana. Joskus on inspiraatiota, toisinaan ei. Blogiasi on ilo lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin pitää bloggailuun suhtautua! Kiitos, Taina! <3

      Poista
  6. Voi, samoissa ajatuksissa kamppailin juuri hetki sitten itsekin. Jatkoa olen miettinyt. Vielä en ole osannut tehdä päätöstä. Aika ei tahdo riittää. Ja jotenkin välillä sitä stressaantuukin päivitystahdista. En tiedä. Aika näyttää. Huikeinta tässä bloggaamisessa on ollut tämän kahden vuoden aikana Se, että on saanut tutustua mielettömän hyviin tyyppeihin. Kuten sinuun! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Sen lisäksi että pidän kovasti kuvaamisesta, sisustamisesta, kirjoittamisesta ja työnikin puolessa vähän niinkuin hengen langoilla 24/7, on ollut todellinen ilo ja kunnia tutustua teihin upeisiin kanssabloggaajiin! Koskas muuten taas nähdään? :)

      Poista
  7. Aika moni bloggaaja tuntuu miettivän ihan samoja ajatuksia; muutama bloginsa kanssa taukoa pitänyt on taas palaillut takaisin! Ei kannata ollenkaan ajatella sitä postaustahtia - postailet silloin kun huvittaa;) Nautitaan tästä touhuaa!

    VastaaPoista
  8. Et sä kuitenkaan osaisi olla ilman ;) Postaile ajan kanssa. Silloin, kun hyvältä tuntuu. Sun harrastus, sun päätös, vaikka julkinen harrastus onkin.

    Mä en muuten oo yhtään kyllästynyt sun kuvaamiin nurkkiin :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot niin oikeessa, emmää pystyisi olemaan ilman! Ahdistuin oikeasti jo pelkästä ajatuksesta. Toisaalta voisin kokeilla olla erossa jonkun aikaa esim. FB:stä kesälomalla ;)

      Poista
  9. Sinun kuvissa on aina oikeaa elämää, niitä onnenhippuja, joita kaikki ei edes huomaa. Se on taito. Nautitaan kesästä, satoi tai paistoi♥

    VastaaPoista
  10. I feel you.
    Mutta kuten sanoit, nyt nautitaan kesästä eikä ressata <3

    VastaaPoista
  11. Mie romahan, jos Aniliini lopettaa nämä ihanat postailut!
    Jaksan kurkistaa sivujasi harvemminkin jos vaan sinä jaksat niitä postata. Eniten olen saanut nimenomaan sun kirjoittelusta - joskin kuvatkin ovat ihania! mutta sun tyyli tuottaa tekstiä on vaan niin mahtava että se jo itsessään voimaannuttaa!

    Mut lokoisaa kesää sulle ja koko poppoolle! Täällä kurkistellaan mitä sivuille milloinkin ilmestyy.

    terkuin, se vakkarivieras ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakkarivieraan kommentit on myös aina yhtä loistavia ja positiivisia! <3 Käyhän kurkkailemassa, kyllä Anilandian porukka täältä löytyy ja taatusti välillä kuulumisiaan kirjoittelee! Mahtia kesää myös sinne!

      Poista
  12. Miä ainakin tykkään Anilandiasta niin paljon, että samoja nurkkia oikein mielelläni kattelen ja juuri siihen tahtiin kun sinne ruudun taakse sopii! <3
    Ja samaa olen itekkin miettinyt, että näinkö sitä enää yli viiden vuoden bloggaamisen jälkeen osaisi olla tätä tekemättä...

    -piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, kyllä tästä enemmänkin on tullut sellainen tapa, ettei osaisi ehkä ollakaan ilman. Lähinnä itseäni hirvittää, kun kaikkeen kivaan en tunnu riittävän tarpeeksi aikaa. Kaikki tämä pohdinto pohjautunee pelkästään siihen tosiasiaan, että olis aika kiva olla nyt kesälomalla :)

      Poista