sunnuntai 25. toukokuuta 2014

rapsua, rapsua







Koska näillä tukkoisuusasteilla ei kymmentä kilometriä kävelty, tekipä emäntä sen sijaan rapsupiirakan! Pääainekset napsittiin naapurintädin puskasta (tädin rapsuapajille on ikiaikainen käyttöoikeus, toim.huom.) ja kätevästi siitä syntyi napakka raparperipiirakka.

Nyt punakynnet koville ja itänaapurin kaatoon!

16 kommenttia:

  1. Nam!! Jokohan omat raparperivarret olisi kasvaneet tarpeeksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli ainakin jo tosi isoja varsia! Täytyypä ensi viikolla kokeilla jotain toisenlaistakin reseptiä - tässähän ihan oikein innostuu leipomisesta!

      Poista
  2. Tosi kiva kuva punaisista kynsistä ja rapsuista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Mulla oli pitkään pelkästään väritöntä kynslakkaa, mutta eilen illalla vähän repäsin ja laitoin punaista!

      Poista
  3. Ihana tuo neljäs kuva!
    Meidän äidin raparperit ovat aivan valloillaan. Olen kerännyt tänä vuonna valehtelematta ainakin 12 metriä raparperinvartta ja tenhnyt piirakoita ja soppaa. Namsk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan, että Mummi teki monesti raparperisoppaa. Vois itsekkin kokeilla!

      Poista
  4. Siis ihan älytöntä tosiaan että ihan yht´äkkiä meillä raparperi rehottaa ja omenapuut kukkivat. Kesä kävi täällä!

    -Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Tänään ulkona aivastellessani ja duhadenäisenä oikein mietin, että nyt, nyt kyllä oikein pistän mieleen just tämän lämpöisen kesähetken (ei siis sitä aivastelua) :)

      Poista
  5. Meilläkin on leipastu jo parikin raparperipiirakkaa, ja aina vaan tuo oma puska rehottaa melko isona. Pitää vissiin siirtyä sopan keittoon tai hilloamiseen? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuostakin naapurin tädin puskasta riittää rapsuja vaikka kuinka pitkäksi aikaa! Täytyykin illalla guuglailla reseptejä!

      Poista
  6. Nami! Ja ihana tuo keltainen kaappi + sininen pöytäliina- yhdistelmä. Täydellinen sanoisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tuo sinikeltainen unikkoliina (15 vuotta sitten verhoinakin toimineet) on ehkä ainoat siniset asiat meidän sisustuksessa - mutta kylläpä vaan toimii! Edelleen!

      Poista
  7. Meidän raparperit pääsivät makoistuttamaan viikonloppuna viidenkymmenen hengen sukujuhlia pavlovan väliin hillottuina. Herkkua oli sekin, nam!

    Oli muuten huisin hieno yllätys aamulla hoitopaikan kenkätelineellä odottamassa. Kiitos taimista!! Jos vaikka luumupuun alun haluaisit vastineeksi, niin niitä löytyy ainakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtia että hilit kelpasivat! Eipä tarvitse vastineita, hyvä vaan että pääsevät taimet uuteen kotiin kasvamaan! Isompaan purkkiin kannattaa siirtää jossakin vaiheessa, ja ehkä vähän ravinnetta sekaan niin tykkäävät varmasti!

      Poista
  8. Sä oot taas onnistunut nappaamaan ihan älyttömän kauniit kuvat ♥

    Tuli mieleen, että tuu joku kerta kesäällä Tyynelään käymään. Kahville tai iltaaistumaan?
    Ei ois kovin pitkä matka...

    VastaaPoista