Pyörähdin sunnuntaikävelyn kunniaksi lähikirpparilla ja sain hankittua ne mitä olin lähtenytkin etsimään - lapsokaiselle luistimet nimittäin. Halvalla lähti ja koko oli oikea, eikä voi muuta kuin taputtaa itseään olalle hyvästä löydöstä. Ensi talvena pitää taas kuitenkin hommata uudet tuommoiset terävät menokkaat, lapsi kun on selvästikin perinnyt isukkinsa puolelta hervottoman jalankasvun.
Tuossa nelivuotisneuvolaan singahdetaan alkuviikosta ja lapsi on jostain saanut päähänsä, että kyseisessä tapahtumassa näytetään taitoja jos jonkinmoisia. Kaiken tämän nähdyn harjoittelun perusteella voisi todeta, että lapsesta tulee isona todennäköisesti yhdellä jalalla hyppivä, taukoamatta höpöttävä koomikko.
Sain edellisestä työpaikasta läksiäislahjaksi kauniin taulun, jonka olemassaolon kuin sattumalta muistin eilen. En tosin muistanut tauluun aikanaan laittamieni kehyksien olevan jotain muuta kuin nykypäivän sisustukselliseen silmään sopivat, joten kehyskaupoille pitää todennäköisesti rientää ennen kuin kauniit kaaret seinälle (tai siis lattialle, seinätilaa tuskin enää löytyy) päätyvät.
Sunnuntailla mennään, kohta sauna tuikataan tulille.