ihan pimeetä

Tänään olisi periaatteessa ollut mahdollisuus valokuvien räpsyttelyyn valoisaan aikaan, mutta kaiken ajan vei armoton koneella kököttely ja näpyttely. Niskat tuntuu olevan vähän jumeksissa edellämainitun takia, mutta ei hätää - tänään jatkuu lääkärisarja! Voiko kivempaa ollakaan!

No hei ehkä tulevan perjantain huikea blogitapahtuma, jonne Aniliini pääsee osallistumaan työkuvioiden kautta! Onkohan linjoilla muita menijöitä? Moikataan jos törmätään!

Lähden valmistautumaan & odottamaan illan ilotapahtumaa - kivat keskiviikot!   

... ja saat nukkua tunnin pidempään ...

Kohtalaisen suhmurainen päivä tämäkin, vaikka ei ollenkaan niin ankea kuin eilinen, jonka kruunasi lasillinen talonviiniä päälleheitettynä syömiskeikan päätteeksi. Ja kun viini ruokailun aikana ehti kuivua vain nimeksi olotilan ollessa kirjaimellisesti nihkeä, on kotimatka talonviinille tuoksuvassa autossa melkein koomista.

Kellojensiirrot lapsiperheissä on vissiin joku vitsi. Jos lapsi herää sunnuntaiaamuna normiaikaan, eli klo 6.30 vanhaa aikaa > klo 5.30 uutta aikaa, niin missä on mun yksi ylimääräinen unitunti, kysynpä vaan.

Napakkaa sunnuntaita! ;)

98

Voi kettu mikä keli! Nyt ei sentään enää sada, mutta sisällä pitäis melkein liikkua lamppu otsassa jotta näkis eteensä!

Mutta, kaiken se kestää ja kaiken se kärsii, sillä tämän postauksen otsikko kertoo jäljellä päivien lukumäärän. 98 päivän päästä paistaa aurinko ja tulinen ruoka saa kielen kippuralle.

printtihirmu

Ehei, ei pystynyt printeille perso pitämään muovista korttiaan kurissa ja kas näin lähti Therese Sennerholtin vuorokauden kestävästä midseason salesta iloisesti yksi huikeasanainen printti matkaamaan Anilandiaan. Arvaattekohan mikä se mahtaa muuten olla? No, kohta näette taatusti.

Viikonloppuko se siihen tupsahti?

muijan tilalle kaivoa kun ei ollut lokkia

Musta Muija on yksi lempikankaistani, mutta tuo vääränlaista vibaa tämän vuodenajan pimeneviin iltoihin. Kävin paikallisliikkeestä kyselemässä punaista Lokkia, mutta eipä sellaista ollutkaan olemassa laisinkaan! Itkupotkuraivarin jälkeen suuntasin omille kangashyllyille ja nakkasin ikkunaan Kaivoa.

Hullun teippinaisen innoittamana pistin vähän teipaten ja lankakori sai uutta ilmettä (kiitos inspiksestä!). Langat ovat edelleen nätissä järjestyksessä, joten sen tiimoilta ei ole vielä uutta raportoitavaa.

Joskus tekis mieli ottaa yhtä lunkisti kuin viimeisen kuvan Pappa. Tuossa se on pehmeyspedillä makoillut koko päivän. Meikäläiselle tosin tarjoutui nyt hetki vaikkapa makoiluun, sillä Mies singahti lapsosen kanssa isälapsi-kerhon vuosijuhlaa viettämään. Kas, nyt kun silmä välttää niin taidanpa mussuttaa rivillisen muutaman maltillisen palan valkosuklaata.

penkkipäivä

Maanantait tunnetaan lapsen muskariharrastuksen myötä nykyään myös nimellä penkkipäivä. Yksinkertaisuudessaan nimitys tulee siitä, kun äiti odottaa muuta pesuetta muskarireissulta kauppakeskuksen penkillä ja yhdessä mennään hampurilaisravintolaan syömään. Niin siis tietty pikkuporkkanoitahan me vaan ja semmosta muuta terveellistä.

onnea onkimassa

Aika tämmöinen lepsakka sunnuntai. Metsässä esiintyvät sienet pääsivät tänäänkin ruokailun päänäyttelijöiksi, tällä kertaa herkullisen kastikkeen muodossa. Illaksi vielä sauna tulille ja ysiltä silmät suuntaavat kohti ruotsinkielisen telkkarikanavaa, sillä uusi tuotantokausi ruotsalaista huippukomediaa pärähtää jälleen ruutuun iloksemme. Näillä mennään! 

se aika vuodesta

Kaapista esille nostettu kori ja siihen nätisti asetellut lankakerät kertovat siitä, että jotain saattaa olla taas tekeillä! Jännä juttu, tää vuodenaika nimittäin!

Ja koska meille ihan kotiovelle toimitettiin eilen metsän herkkuja (kiitos Vaari!), tehtiin siitä (Mies teki) iltaherkuksi suppilovahverorisottoa. Oli niin hyvää, että Mies makoilee nyt lattialla ja leikkii kiveä.

Mahtia viikonloppua hei! Meillä tiedossa musiikkia, tovereita, yhdessäoloa ja sokeripullaa.

liekeissä

Meidän leveyksille ei vissiin saada lähipäivinä lunta vaikka jokaikisessä mediassa siihen pitääkin varautuman. Meillä on kesänakit alla vielä autossakin, joten pidetään jookosta tuo valkoinen aines vielä poissa vaikka viikonloppuun saakka.

Alimmaisen kuvan kirjaa selatessa tuli sellainen fiilis, että lähden justiinsa roudaamaan grilliä takas partsille talvisäilöstä. Olenko jo muistanut mainita, että syssy on hanurista? #määtahdonkesän

tilahaasteita tiistaille

Pientä muutoshalukkuutta ilmassa. Alakerran takkahuone on mahdoton haasteellinen sisustaa, koska noin 30 neliometrin tilassa on kuusi ovea, yhdet rappuset, yksi takka sekä kaksi isoa ikkunaa. Huonekaluja ei voi laittaa norkoilemaan seinille, kun niitä ei yksinkertaisesti ole.

Tässä jälleen yhden kokeilun lopputulos - kunnes seuraavan kutkuttavan jännittävän inspiraation aika taas koittaa.

PS. Semmosta vaan vielä, että HBO Nordic tajusi vihdoin lisätä valikoimiinsa uuden, toisen tuotantokauden Walking Deadista. Sohvaperunalle jälleen siis hommia.