laulaja

Oikein mukavaa vappuaaton iltaa vaan! Juhlamenoon kuuluva pipo on otettu esille mutta päähän se ei ole vielä kulkeutunut (paitsi Pikkuapinan). Kas kun meikäläisen aivot ovat vastaanottaneet lisäinformaatiota viimeisen 18 vuoden (!) aikana siinä määrin, että pipohan pirulainen kivistää! Ja yhtenä railakkaana opiskeluaikaisena vappuna se sai sen verran kuohujuomaa ylleen, että Ipanakin ihmetteli miten omituisen keltatäplikäs pipo äidillä onkaan. Entäs se iskän sitten! Metkannäköinen tupsukin oikein.

Mutta asiaan - Aniliinin isukki kärräsi Anilandiaan vanhan ompelukoneen, joka otettiin tietenkin ilomiellellä vastaan. Poisheittotuomion oli tämä saanut, joten uusi kotikolo löytyi helposti Anilandiasta. Kapistus on toimintakuntoinen, joten sinikeltainen muovikone voipi saada näpsäkän kilpailijan tästä vuonna 1927 valmistetusta tuosta valurautajalustaisesta laulajasta.

Raipatirai!

kiti kissanen

Pikkumirkku sai tänään valita itselleen perinteisen vappupallon. Ei mitään Hello Kittyjä, meillä simppelisti vaan kiti kissanen.

Tuntuu muuten vähän niinku torstaille kun huomisen jälkeen on vapari! Cool!

montako huutomerkkiä mahtuu yhteen sunnuntaipostaukseen?

Aloitetaan säällä - törkeän upea! Sitten kirpparikäynnillä - järkyttävän hyvä tuuri ja paljon kivoja löytöjä! Seuraavaksi sunnuntaimeno - perinteinen, mutta himpunverran laiskempi! Lopuksi vielä ilomieltä - pisamat ovat heränneet, jälleen!

Awesome Sunday - warm, sunny weather and great findings from the Flea Market. 

huugikuugi

Varsin verraton lauantai! Mies pisti pöljännäköisenä tampaten pihamaalla piikkikengät jalassa ja näin nurtsi sai toivoamansa happea. Tai jotain. Seuraavaksi heitämme ravinnetta niskaan ja avot - nurtsi vihertää iloksemme koko kesän. Orvokitkin hankittiin tänään - huomenna päästään istutuspuuhiin!

mihin se viikko taas katosi?

Oho, perjantai! Justhan vasta oltiin tiistaissa ja metsäkoneissa. No mutta passaa mulle kyllä! Mä meinaan nimittäin hommata huomenna orvokkeja pihalle.

Kuvissa tunnelmia tammikuun loppupuolelta, kun tädit kävivät meillä kylässä. Kiitos vielä Maijalle ja Johannalle! Huomaattehan tuon aitoa tilannetta aistivan kuvan, jossa talon emäntä on lähdössä puunhakureissulle - ihan noin sukkasillaan kuulkaa meillä puunhakureissut talviaikaan hoidetaan!

Pirtsakkaa perjantaita!

Kuvat:
Johanna Levomäki

jos metsään haluat mennä nyt

Isä ja lapsi kirmasivat Isä-lapsikerhon metsäretkelle metsäkonetta tutkailemaan ja makkaraa paistamaan. Aniliini sai kertaheitolla pari tuntia omaa aikaa, jonka aikoo käyttää tehokkaasti yleiseen ihmettelyyn ja sikamaiseen lorvailuun. Ipana oli kyllä silminnähden täpinöissään uudesta harrastuksestaan isänsä kanssa.

piristysruiske sadepäivään

Polkka Jamin kevätuutuudet ovat niin herkullisia! Uusi Puutarhajuhla-mallisto kertoo "lämpimistä kesäpäivistä, vanhoista villiintyneistä puutarhoista, lintujen laulukonserteista ja herkutteluhetkistä kirsikkapuiden varjossa", nosiis just niistä, mitä Aniliini omaan puutarhaansa halajaisi! Kirsikkapuu jo löytyykin (vai oliko se sittenkin luumu).

Kuvat:
www.polkkajam.com

puutarharyhdistäytyminen

Morjensta sunnuntaihin! Päivä ei ole vielä edes pitkällä ja paljon ollaan puuhattu. Ennen kaikkea isot pointsit haravointiurakan aloittamiselle, sillä "minkä taakseen jättää sen edestään löytää" -tyyppisesti voin kertoa, että jos syksyllä ei haravointiurakka nappaa niin keväällä se *ttaa vieläkin enemmän. Muistetaan kuitenkin, että tontillamme haravointikelpoista aluetta on ehkä muutama sata neliötä, mutta haravointi on yhtä sikamaista puuhaa kuin ikkunoiden pesu. Unohdetaan hyötyliikunta-aspektit, sillä kädet menee rakkuloille ja illalla on hartiat jumissa.

Tänä kesänä ja syksynä pitää panostaa puutarhanhoitoon huolella, koska pihalla nököttää tällä hetkellä yksi omenapuu (satoa odotellessa), kirsikkapuu (muistaakseni) ja syreeni. Oispa niin kiva, jos nyt jostain pilkottaisi tulppaania tahi muuta kasvukasta, mutta ei auta, jollei syksyllä sipuleiden multaan nakkaaminen kiinnosta. Tänä syksynä pistetään muuten kiinnostamaan! Nii.

semmonen lauantai!

Kuten kuvista saatattekin arvata, Isosiskon luonahan launtaita ollaan vietetty, juhlimassa synttärisankari-kummipoikaa. Siskolla tuo tarjoilupuoli on aina parasta ikinä eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Ja onpas muuten jännä juttu, että muutamia vuosia sitten samaiseen synttäriaikaan pikkupojat juoksivat varpaisillaan ulkona - niin lämmintä kun oli. Nyt taas voisi keposesti tehdä vielä vaikka lumiukkoja, Ipana tosin oli löytänyt ulkoilureissullaan sinivuokkoja!