keskiviikko 12. lokakuuta 2011
hajusta sen muistaa
Tulee jännästi lapsuusajat mieleen kun sivelee rohtuneiden huulien avuksi tuota Vitalis-rasvaa, joka on kaiken kukkuraksi söpöön purkkiin pursotettu. Lapsenahan tuota samaista ainetta tuupattiin naamavärkki täyteen kun pakkasiin hiihtämään lähdettiin. Tuoksulla on mahtava vaikutus muisteloihin - ja ei, mieli ei taatusti halaja jatkossakaan hiihtoladulle.
Kutomisrintamalla kuuluu kummia. Kaulaliinaprosessi on edelleen vaiheessa, kun jo sormet syyhysivät uutta. Tällä kertaa uuden nutun saa Iivarsson, sillä blogitoveri-Rillan ohjetta on totisesti tämän nakkisormenkin pakko kokeilla.
Nyt pitää rientää. Nelosella alkaa kaksituntinen bätselörette-pläjäys! Heippa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
On tosiaan jännä miten hajuihin liittyy usein voimakkaitakin muistikuvia! Niinkuin se yksi jäätelö jossa oli pinkki kuorrute joka poksahteli suussa. Kerran haistoin saman hajun jossain ja samantien tuli se jätski mieleen vaikken sitä tosiaan muistanut olevankaan :-)
VastaaPoistaMinäkin aloin tekemään Rillan ohjeella nuttua, saas nähdä kuinka käy! Itse en ole koskaan ollut mikään kutoja, olen tainut tehdä muutamat lapaset eläissäni ja siihen se sitten jää...
Mä muistan hei sen jäden! Vitsi se oli hyvää!
VastaaPoistaRillan nuttuohje on saanut valtavan nuttujentekoliikkeen aikaiseksi :) Kohta loppuu langat kaupoista kun kaikki blogimartat tekee villatakkeja pilteilleen! Tuo ohje on kyllä loistava. Täälläkin päässä tosiaan nähtäväksi jää, meneekö se äidille vai lapselle vai Muumipapalle :) Tai ehkä siitä tuleekin sukka.
Heja Aniliini! Hyvä siitä tulee! :)
VastaaPoista