Varoituksen sana: seuraava teksti sisältää turhaakin turhempaa höpöttelyä - lämpö on todennäköisesti pehmentänyt kirjoittajan aivolohkoset ja ajatusmaailman. Todennäköisesti tasokkaampaa sisältöä luvassa myöhemmin.
Kerronpa ma muutaman sanasen eilispäivästä. Ei toki mitään sen erikoisempaa, olipahan lämmin kesäpäivä, lähestulkoon kuuma. Kotikonttorillahan tuo päivä tuli vietettyä ja kämpässä melkein yhtä herkullisen lämmintä kuin ulkotiloissa.
Hoidosta kotiin haettu Pikkupampulainen ottaa semikilarit kun ikävä äityli lähtee määrätietoisesti kantamaan hiekalaatikolla vauhtiin päässyttä kakkumaakaria. Äiti yrittää epätoivoisesti keksiä keinoja, jolla lapsi innostuisi kotiinlähdöstä, esimerkiksi kertomalla, että autossa odottaa muovinen haarukka.
Matka kotiin päästään aloittamaan yllättävän rauhallisin tunnelmin aiemmasta kohtauksesta huolimatta. Kotosalla käydään hörppimässä vettä, ettei lämpöhalvaus uhkaa. Jatketaan matkaa yhdessä tuumin omalle hiekkalaatikolle ja äiti laittaa oven perässään kiinni muistaen juuri ettei juuri nyt omista minkään valtakunnan eikä kotikolon avaimia.
Sitten odotellaan isukkia. Onneksi isukin ETA oli vaivaiset puoli tuntia, joten tokkohan me sellainen aika ulkosalla kestetään. Kevyesti.
Lisäjännittävyyttä tilanteeseen tuo se, että lapsoselle tulee tietenkin kakkoshätä. Iskä kun vihdoin kaartaa pihalle, kipittää pienokainen hellehatussaan isiä vastaan, näyttää naapurin pusikkoon ja sanoo "kakka".
Kuva:
www.etsy.com [LoveNandA]
:D kyllä meikäläinen vaan olis riemusta kiljuen juossu muovisen haarukan perään :D lapsosesi on viisas lapsonen :)
VastaaPoistaNo niin olisin minäkin! Se oli jopa punainen!
VastaaPoista