maanantai 20. kesäkuuta 2011

mitä hittiä?





Näin juhannusviikon alkajaisiksi Aniliini haluaisi pienesti pohdiskella blogimaailman omituisia koukeroita ja sen aikaansaamia ilmiöitä. Pienen ajan sisällä nimittäin pari iki-ihanaa blogia on pistänyt pillit pussiin, loikanneet kesälaitumille tahi muuten vaan sanoneet heipat. Kanssabloggaaja ihmettelee, että mitä hittiä nyt oikein tapahtuu?

Eihän tässä toki nöyristellä tahdota ja erimieltä pitää olla, mutta tarviiko sitä [kirosana] nyt ilkeämielisesti sitten toiselle mielipiteitään ilmaista? Opetetaanko jossakin anonyymien järjestämissä kokoontumisajoissa, että nimimerkittömyyden turvin saapi mitä tahansa laukoa, jotain ihan järjetöntä ilkeämielistä sontaa? Vai mikä tässä mättää? Me muut näistä blogeista virtaa ja intoa imevät blogitoverit kun ei oikein tykätä siitä, että nämä huikeat blogiaarteet lopettavat.

Ei mulla oikeastaan muuta tähän maanantaihin sitten ollutkaan.

8 kommenttia:

  1. Samaa mäkin oon miettiny. Ymmärrän kyllä jos joku lopettaa ajanpuutteen, kyllästymisen tai ihan vaan "aikansa kaikkea -mielialan" takia, mutta on kurjaa, jos (ja kun) anonyymien kommentit saa jonkun lopettamaan.
    Tosin on myös hyvä muistaa, että täällä blogimaailmassa tiedämme toisistamme vain pintaa ja pieniä paloja, harvoin sitä mitä blogistien ajatuksissa ja elämässä oikeasti tapahtuu...

    VastaaPoista
  2. Juuri näin! Kuitenkin senkin pienen palan, minkä kuvittaen kertoo, tekee moni pelkästään siitä halusta ja ilosta, mitä bloggaaminen parhaimmillaan tullessaan tuo.

    VastaaPoista
  3. Ja mitä niiden kommentoijien elämässä ilkeily muka parantaa? Keitä ne on? Ovatko toisia bloggaajia jotka ovat kateellisia jos oma blogi ei "menesty" tms? En tajuu.

    VastaaPoista
  4. Sitä mitä ei voi toiselle päin naamaa kasvotusten sanoa, ei kannata sanoa ollenkaan. Äiti opetti.

    VastaaPoista
  5. ihan ja just samaa ihmetellyt täällä taas itsekin...
    kummallista touhua että pitää ihan käydä lukemassa ja sitten valittaa,
    jos ei tykkää voi sen sanoa ihan asiallisesti, ja jättää sitten lukematta, ei sitä tarvii oikein läyhäämisen vuoksi hakea läyhättävää, eiköhän sitä löytyisi tässä maailmassa sellasia oikeasti tärkeitä asioita joita voisi ihan yhteisen hyvän vuoksi läyhätä hyödyksi jos kerran on pakko jotain saada läyhättyä, ja lopettaa sitten tollasen kiusaamisen.

    VastaaPoista
  6. On kyllä niin perseestä. Ja tätähän tää on ollut niin kauan kuin mä olen näissä blogikuvioissa pyörinyt (5-6 v) että näitä idioottianonyymeja riittää joka blogiin lässyttämään. Ja mä olen ihan tullut siihen tulokseen, että ne on pelkästään kateellisia ja jumahtaneet jonnekin yläasteikään kiusaamisineen.

    (Mä olen henkkoht. sitä mieltä, että anonyymeilta vaan kommenttioikeudet pois. Ei voi olla niin iso vaiva rekkautua. Ainakaan omaan blogiini eivät anonyymit pääse kirjoittelemaan nyt eikä myöhemminkään.)

    VastaaPoista
  7. Totta taas turiset Aniliini! On se kumma, mitä kaikkea sitä ihmiset kehtaavatkin käydä heittämässä anonyymiuden (onko tuo edes sana?) turvin. Olisiko sitten kateellisten panettelua ja toisaalta jotkut vaan tuntuvat saavan jotain sairasta mielihyvää sellaisesta.

    VastaaPoista
  8. On niillä onnettomilla nimimerkittömillä selvästikin joku huone kylmempi, kun tuolla tavalla ilkeilevät. Ja eipä niitä näy itseään puolustelemassa silloin, kun sen aika olisi.

    On se vaan himskatti niin pirun ikävää, että nuo kivat blogituttavuudet eivät nyt sulokuviaan esittele tai napakoita tekstejään kirjoittele.

    Argh.

    VastaaPoista