turgusseen!

Heihoi kaikki meilläpäin Suomenmaata asustelevat! Turku Treasure Map on Polkka Jamin Kristiina Haapalaisen ja Sami Vähä-Ahon kokoama ja suunnittelema lifestyle-kartta, joka kokoaa yhteen Turun omaperäisimmät, mielenkiintoisimmat ja laadukkaimmat yritykset yhden kartan äärelle. Sangen oiva apuväline kaikille meille, jotka ovat kiinnostuneet turkulaisesta kaupunkikulttuurista.

Hei flickorna, jos miehet hoitais mukeloita ja me lähdettäis viettään kivaa lauantaipäivää turistina Turguses ja samalla tutustumaan turkulaiseen kaupunkikulttuuriin? JOO!

tää on niin tätä

Maanantai ja jo ihan naatti. Ameriikkojen Idols-kilpailua on tylsä seurata kun jo tietää voittajan (jep, kurkkimassa kävin).

Lapsonen keksi viikonloppuna, että lisää kaikkiin sanomisiinsa "ämmän" loppuun, joten nytpä kuullaan siis hokemia kuten "kuk-kuk-kuum", "kiik-kaam", "ikkäm", "kukkam"..

Oletteko muuten huomanneet, miten tähän aikaan keväästä mänty, tuo metsien ikivihreä havupuu, näyttää ihan selvästikin kansainvälistä käsimerkkiä? Ai ette?

Ookkemoi.

mulle noi (kaikki)

Paperipussi päässäkö tässä taas ollaan kylillä luuhattu? Miten ihmeessä tällainen espanjalainen helmi on saattanutkaan mennä ohi? Katsokaa nyt! Onko muille Skunkfunk tuttu? Apua!

Suomessa kukkaroaan voi köyhdyttää näillä ihanuuksillä ainakin Helsingissä Bulevardilla avatussa uutukaisuudessa nimeltä Muy. Toveri tiesi tosin kertoa, että ihan kalliimmasta päästä kolttuset eivät ole. Tykkään!

Kuvat:
www.skunkfunk.com

tyytyväinen tyyny

Vuodenpäivät kaapinnurkassa mököttänyt ruutukangas (kiva yritykseksi tehdä itse pienokaiselle nätti pussilakana) päätyi helpolla tavalla tyynynpäälliseksi, tadaa. Sunnuntailaiska ei jaksanut penkoa laulajaa esille pelkästään yhden vedon takia, joten homma hoitui kätsysti neulalla ja langalla. Ihan yllätyin itsekin.

Ja taas yksi sisätyyny saatiin tyytyväiseksi.

toisen roska on toisellekin roska

Voi hittiläinen ulkona on kylmä! Pipo olisi ollut tarpeellinen kapistus aamuisella, jo perinteeksikin muodostuneella sunnuntaikirppislenkillä. Ja toinen kiesus sille, mitä ihmiset oikeasti kirpputorilla myyntiin pistävät! Eikai joku oikeasti voi haluta moista moskaa, ja maksaakin siitä. Tästä kevyenä aasinsiltana tuon varastossa lymyävän oman roippeen olemassaoloon, joka pitäisi pikimiten käydä läpi ja kokeilla, josko jollekin niistä aarteita olisi.

Meillä kävi eilen vieraita! Saunottiin ja syötiin rapsupiirakkaa! Hyvää oli!

tykki sanoo pam

Pikkumirkun hoitoporukka oli tänään ollut retkellä kotieläintilalla, jossa oltiin nähty vaikka mitä - jopa musta possu! Kivaa oli ollut, vaikka juttua retkestä ei vanhempain kyselytuokiolla ei kovinkaan paljon Pikkumirkulta irronnut. Eläinkunnan ääntelystä ja tunnistuspuolesta kun osataan oikeastaan vasta harakka (kraak), lintu (titityy), koira (hau) ja fasaani (ku-kuu). Kissa osattiin aiemmin, mutta todistusaineiston puutteessa sen ääntelypuoli on unohtunut. Mopot, bussit, rekat ja muut kulkuvälineet tunnistetaan helposti. Ja tokihan tykki sanoo edelleen pam.

Nyt on pihaa mouhittu pari päivää ja sehän näyttää pihalta! Laatoittamispuuhat jätetään suosiolla ensi vuodelle, mutta nurmikko pitäisi saada kasvuvauhtiin jo ensi viikosta. Viikonlopun aikana saattaa perheen pienin vihdoin saada kauan odotetun hiekkalaatikon ihkaoikealla hiekalla varustettuna. Onneksi sentään isot kivenmurikat, rakennusroippeet ja tupakantumpit on nyt piilossa mullan alla.

Huomenna torigaffe, kauppareissut ja muut perinteiset! Tää lupasi leipoa raparperipiiraan (ohhoh) ja kutsui siskon perheineen kylään piiraansyöntivisiitille. Hiiulihei, nyt alkoi viikonloppu!

taas mennään!

Sanotaan mitä sanotaan kakkososista, mutta oheinen pätkä vaikuttaa törkeen hyvältä! Vaikka juoni taitaa olla kutakuinkin sama kuin ensimmäisessä osassa, tälle martalle uppoaa hurtti huumori. Ja kas, sehän on kuvattu Thaimaaseessa!

Milloinkohan sitä ehtisi cinemateatteriin vilkuilemaan (lue: koskakohan elokuva ilmestyy kotikolossa katsottavana versiona)?

www.kyttaajat.net

Uskokaa pois, ei tämänkään mieli aina ole hehkeä & päivät ruusuntuoksuisia. Joskus iskee turhanpäiväinen ahdistus ja se voi yllättää ihan keskellä kirkasta torstai-iltaa. Varoituksen sana, seuraava teksti sisältää erittäin epämääräistä ja jopa säälittävää tilitystä eikä sitä kannata kenenkään toverin ottaa kovin kirjaimellisesti. Joskus vaan ottaa pattiin.

Ihmismieli kun tuntuu olevan perusluonteeltaan sangen utelias. Eihän siinä mitään pahaa ole, tokihan tässä itse allekirjoittanutkin kyylää juonipaljastuksia tahi Idols-voittajia himokkaasti etukäteen. Mutta onpa ollut jännittävää havaita, miten kiinnostuneita ihmiset voivat yhdestä torpasta olla. Kas kun olkkarin sohvalta on suora näköyhteys tielle, josta ohiajavat autot. Autot, jotka hienovaraisesti, mutta hyvin näkyvästi hiljentävät torpan kohdalla niskat notkahtaen kyyläysasentoon. Ja kyllä, senkin huomaa, että käydään kääntymässä tien päässä ja tullaan uudelleen ohi samat rituaalit toistaen.

Tutut ja tuntemattomat, älkööt nyt niskojanne tahallaan taittako vaan tulkaa rohkeasti peremmälle! Jos vaan ollaan kotona niin tokkiinsa kyläreissu passaa ellei ole yö tahi Tipusen päiväuniaika. Keitetään sumpit, teetäkin saa. Pullaa ei valitettavasti ole.

torstai on toivoa täynnä

Aamutuimaan pihalta kuului hurinaa ja paikalle ilmestyi piskuinen kaivinkone. Voi sitä ollaan kuulkaa ihmetelty. Pieni ihminen voisi koko ajan istua ikkunalla ja osoittaa ihmettä pienellä sormellaan. Malttoi sentään nukkumaan mennä, mutta sillä lupauksella että kone on pihalla myös aamulla. Huomenna työpäivän päätteeksi piha toivottavasti näyttää hyvin erilaiselta.

Tänään kotikonttoripäivänä on myös mikroherkku maittanut ja käyty noukkimassa kielomaljakkoon uudet tuoksuvat kukkaset.

Popparit tulelle, nyt alkaa Grey.

passikuva

Ajateltiin hommata Pikkumirkulle varmuuden vuoksi passi kesän Tanskan reissua varten ja onhan tuo härpätin hyvä olla olemassa jos vaikka päästäisiin talvella lähtemään idän lämpöön.

Mies vakuutteli, että passikuvathan otetaan tosta noin naps itse ja marssitaan niiden kera passikaupoille. Tulos löytyy ohesta.

gallegalle

Väliaikaisvarastona toiminut teltta saatiin vihdoin purettua ja pakkokin oli kun kaivinkone pyyhältää paikalle möyhennyspuuhiin ihan tuota pikaa. Taisi naapurustokin huokaista helpotuksesta, kun se hökötys on poissa tiluksia rumentamasta. Postimerkin kokoiseen tonttiin saatiin kertaheitolla useampi neliö lisää!

Käytiinpähän aamulenkillä Pikkumirkun kanssa lähikirpparilla. Liikaa todennäköisesti tuli pulitettua oheisesta Arabian maljakosta, mutta pirun nätti se on! Ja oikein oiva juuri kielokukille!

Pikkutipusella päikkärien pituus on alkanut lyhetä, mutta illalla taas petiin painutaan entistä aiemmin. Puoli kasilta taas uinumaan mentiin - "puu-ai-ai-ai-ai-puh", hyvää yötä ja simmut kiinni. Pari minuuttia myöhemmin sängystä ei kuulunut enää edes "gallegallegalle" -tuttilaulua.

friday’s cool but there’s something about saturday night

ihan pihalla

Sinne se simahti, ihan ennen aikojaan. Ollaan käytännössä asuttu & touhuttu ulkona koko kööri, joten ei mikään ihme. Yläkerran partsin kaiteet valmistuvat hyvää vauhtia ja kohta kuulkaattens päästään kutakuinkin ensimmäisen asuntomme kokoisen partsin dekoreerauspuuhiin! Aiettä, sanon ma.

Mainitsinko, että ensi viikolla loppuviikosta tiluksille kaartaa kaivinkone, joka pistää paikat huller om buller ja mullat päälle. Ensi viikonloppuna laitetaan sitten kirjaimellisesti siementä vakoon ja odotetaan rapsakkaa nurtsia kasvavaksi. Seuraava projekti on hiekkalaatikko Pikkumirkulle - lapspoloa ei tosin näytä haittaavan, vaikka tekeekin hiekkakakkunsa nyrkinkokoisista kivenmurikoista ja sahanpuruista iloisesti kiekuen "kuk-kuk-kuu".

semmonen taulu

Tauluhan siitä tuli - toinen oiva vaihtoehto oli ollut [rumpujen pärinää] asetella koristeeksi tyynylle. Lasin takana ovat nyt huomattavasti paremmin turvassa pieniltä hiplaajilta. Vähän erikeepperiä ja malttia kuivumisen kanssa. Ja kas noin.

Viikonlopulle toivotaan paljon aurinkoisia pihakelejä & grillaamista. Saunomistakaan ei pidä unohtaa. Ja pitkiä aamu-unia koko jengille. Mukavaa viikonloppua!

poroa seinälle

Pääsivätpähän poronsarvet vihdoinkin vahtipuuhiin köökin seinälle. Pitkäaikaisimmat Aniliinin lukijat muistanevat, että poronsarvet pimpattiin blogin alkuaikoina ex-ex-kotiin. Samaan syssyyn maalattiin Mummilta saatu käkikello, joka taitaakin vielä olla muuten muuttolaatikoissa.

Iltasella Pikkumirkulla on vauhti päällä eikä touhuamisesta meinaa tulla loppua. Edelleen ellei kameraa saa skroblata = kiukku. Ääreisnopeasti. Ohessa esimerkkitilanne.

tuttu tuoksu

Muistatteko vielä meikämirkun pakonomaisen hullaantumisen kieloihin? Nyt on taas se aika. Jos nimittäin rykäsee kiven oikein voimalla kotikolon kulmalta länteen, löytää kullanarvoisen kieloapajan, josta voi käydä iltakävelyllä noukkimassa muutaman kielosen maljakkoon kotia tuoksuttamaan.

Aniliini voitti ihanaisen Paint it blackin blogiarvonnassa söpöjä nappeja, jotka meinasi ensi töikseen joutua parempiin suihin pienimmän toimesta.

Viikkokin on sujahtanut jo paremmalle puolelleen - huomenna on kuulkaattens jo torstai!

sieltä tulee maaaaaali!

ennennäkemätöntä

Haaste Lauran blogista napattu. Ideana esitellä viisi kuvaa, joita ei olla blogissa ennen nähty. Tämä tyttö kipaisi penkomaan backup-usbia, josta löytyikin paljon hyviä vaihtoehtoja. Eletään siis vuosia ennen Aniliinin syntymän.


Kotikylän kirkko, jossa tää on kastettu, päässy ripiltä ja avioliittoon siunattu. Monet suvivirret veisattu ja katosta tylsyyden nimissä tähtiä laskettu. Kuva hääpäivältä kuusi vuotta sitten.


Matka jatkui häämatkalle Italiaan. Kuumaa oli ja pitsa maistui hyvälle.


Ja myöhemmin syksyllä työporukalla tutustumisreissulle rapakon taakse. Huikea reissu - tonne on päästävä ehdottomasti joskus uudelleen.


Kolmas reissu Thailandiassa. Mies pulahtamassa uimaan.


Seuraavan kesän matkakohde oli Hong Kong. Hieno kaupunki ja lämmintä sielläkin. Ja kerta kiellon päälle, Mieheltä saadut kolmekymppäsruusut. Nätit olivat.