Pukin paraatin rumpujen pärinä herätti parvekkeella koisanneen Tipusen ennen aikojaan, mutta nähtiinpähän vihdoinkin se paljonpuhuttu pukki. Harmi, ettei ikkunoista kilttejä lapsia kurkkivilla tontuilla voi vielä pienimmäistä kiristää. Alkaa nimittäin menojalka sen verran vipattaa, että monesti on joksenkin haastavaa keksiä uusia kiinostavia juttuja kun ollaan taas sähköjohtoja räpläämässä tai verhoja vetelemässä.
Hyvä mieli tuli kylän torilla järjestetyssä joulutapahtumassa, kun Aniliini löysi vihdoin näihin pakkaskeleihin sopivat pehmoisenlämpöiset ja oikean väriset huovitetut kintaat. Illalla käytiin vielä esittelemässä pientä vauhdikkuutta Kummitädin luona ja syötiin joulun ensimmäinen herkullinen riisipuuro. Nyt petiin, että jaksaa huomenna taas kipaista ylös töihin ja ihan liian aikaisin. Hyvää yötä piltit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti