tiistai 23. marraskuuta 2010

elo ihmisen huolineen ja murheineen


Huomisen sääennuste antaa ymmärtää, että taas olisi myräkkää tiedossa, joten on onni ja autuus, että kotikonttoripäivän voi onneksi viettää minä tahansa viikonpäivänä. On myös onni ja autuus, että monta viikkoa Aniliinin elämää piinannut työhön liittyvä pakollinen verkkokurssitus ja ilkeämielinen lopputentti on nyt suoritettu - tentistä läpipääsystä ja kaikesta tuesta & avusta Aniliini saa kiittää ihanaa kollegaa! Onpahan taas yksi murhe vähemmän murehdittavana.

Tipusen päivähoitopaikkakin selvisi, mikä toki on sekin hieno juttu. Enää vaan pitäisi lakkaa murehtimasta, että pienokainen ihan varmasti (varmasti?) tottuu uuteen päivärytmiin kolmen muun vekaran joukossa muualla kuin kotona.

Joku koiranleuka sanoisi, että mitä sitä suotta ennalta murehtimaan. Koiranleuka on aina oikeassa.

Kuvat:
www.etsy.com [thepixelprince]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti