Mies meinasi, että meillä saatetaan kävellä tai jutella (unissa) ensi yönä. Mikäli elokuvan esittelyteksteihin on uskominen ("Siitä vaan kokeilemaan, uskallatko todella katsoa tämän kotona... ainakin voit jättää valot päälle.") voi pienimuotoinen jumppa tai höpöttelysessio olla Aniliinin kohdalla ihan mahdollista.
No oli miten oli, vuokrasimme tänään näennäisdokumentaarisen kauhuelokuvan "Paranormal Activity", joka kuvaa nuorenparin elämää kameran läpi blairwitchprojectmaisesti. Elokuvan pelottavuus piilee siinä, ettei katsojalle näytetä mikä nurkan takana luuraa. Pelottavuus muodostuu omissa mielikuvissa, eikä elokuvassa esiinny ainuttakaan hirviötä (tai no..) tai suolenpätkää. "Vuoden pelottavin kauhuelokuva" on melko mahtipontinen arvio tästä 1,5 tuntisesta.
Mutta oli se leffa kuitenkin vähän pelottava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti