Kerran kun heräsin yöllä vieressäni seisoi tonttu joka sanoi "Pue ja tule mukaani". Minä noudatin käskyä, sillä en uskaltanut muutakaan.
Ulkona oli kone joka pyöri. Tonttu meni sisälle pyörivään koneeseen ja hävisi. Kone sanoi viiden sekunnin kuluttua "Seuraava". Astuin pyörivään ja jouduin Joulupukin linnaan.
Avasin linnan oven. Tonttu oli sisällä ja sanoi jäät tänne pakkotyöhön, mutta silloin aiti tuli herättämään, koska olin puhunut unissani.
Keskustelimme eilen norjalaisen kollegan kanssa lapsuuden ajan ohjelmista. Molemmat muistimme tietenkin Jakin ja Nukan, Peukaloisen retket, Maija Mehiläisen, Tao Taon, Smurffit ja monet muut lauantai- ja sunnuntaiaamujen ilostuttajat, mutta entäs sitten nuo kotimaiset versiot sitten?
Norjalaisten Andungen Kvakk Kvakk og Katten on loistavaa settiä.
Mutta osattiinhan lastenohjelmia tehdä meilläkin. Silloin pienokaiset saatiin tyytyväiseksi keskisormea heiluttelemalla. Muistatteko hapsiaisen? "... Mutta navan alla kummasteltavaa vasta piisaakin. Miehellä on outo uloke, jonka nimeä Hapsiainen ei tiedä ..." What?
Laitoitteko muuten koskaan postia Pikku Kakkoseen? Minäpä laitoin. Piirrustusta ei lähetyksessä koskaan näytetty, mutta postiosoitteen tulen todennäköisesti muistamaan koko loppuikäni.
Mukavaa, kun kohta on taas viikonloppu! Tälle viikolle on kertynyt paljon puuhaa ja tänään pitäisi vielä jaksaa istua illalla koulussakin.
Nämä Julia Rothmanin grafiikkatyöt inspiroivat torstai-iltapäivässä, kun ulkona sataa vettä ja viime viikonloppuna maan niin kauniisti peittänyt lumi sulaa kohisten.