sunnuntai 16. syyskuuta 2018

aalloilla taas







Hupsistakeikkaa, tässähän on aika ihan vierähtänyt huomaamatta. Bloggari luonnollisestikin pahoittelee totaalihiljaisuutta. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet kirjoituksellisesti niin sauhuavat, ettei iltasella tai edes viikonloppuisin ole ollut aikaa kautta intoa näpytellä konetta sen enempää mitä on ollut tarvis.

Mitäs tässä, toista viikkoa yrittäjänä. Illat tuntuvat yllätyspitkiltä, kun on kotona vartissa. Pitkät istumiset bussissa vei viimeisetkin voimat, tosin eipä tässä männäviikolla ole jaksanut pehvaansa sohvannurkasta muutenkaan ylimääräistä nostaa. Lenkkikengät huutelevat alakerrassa ulkoilun toivossa, mutta nyt menee kyllä hetki ennen kuin nuo kaverit pääsevät seuraavan kerran tositoimiin.

Viikonloppuna nimittäin tämä tyttö lähti parin sadan siskon kanssa keinumaan Itämeren aalloille viikonlopun ajaksi. Se mitä siitä sitten taas seurasi onkin ihan oma tarinansa. Mikä on varmaa, että reissusta ei ainakaan naurua, kuohuvaa, korkkaria, keinuvia laivoja tai pitkiä rupattelutuokioita puuttunut.

Näillä eväillä uuteen viikkoon. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti