sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

onhan noita











Kerran kuukaudessa kylän kirjastossa järjestettävät satutunnit ovat osunneet & uponneet totaalisesti meidän Ipanalle. Eilen taas käytiin yhdessä muiden samanikäisten pikkupalleroiden kanssa kuuntelemassa huisin jännittävä satu luisevasta puisevasta leijonasta. Ipana kun olisi tänäänkin aamulla halunnut satuja kuuntelemaan ja laulaa lurittamaan, mutta kuukausi jälleen pitää tuota hyvää odottaa. On onni, että moisia vielä meille kaupunkilaisille (ilmaiseksi) järjestetään.

Ostin taannoin tuommoisen laventelin kun teki mieli saada tuulahdus kesäistä Etelä-Ranskan raikkautta kotikoloon. Oli sen verran runsashajuinen kaveri tuo laventeli, että alakertaanhan se joutui tuoksahtelemaan. Ja mainittakoon vielä, ettei siellä alakerrassa ole yhtään eteläranskalaisen tuulahduksen meininki.

Tänään paistaa aurinko niin kirkkaasti ja lämpimästi, että sormet syyhyävät puuhastelemaan - kroppaa pukkaa taas laiskottamaan. Ikkunoita tars pestä, niitähän kun on vaikka koko kylälle jakaa. Ehkä yhden tirpasen tuossa myöhemmin, mitään en kyllä lupaa.

The Sunday weather is so awesome! I would like to do something in the garden, but I feel lazy today.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti