joulua. ihan parasta.

Rento oleilu ja kerrankin sallittu rötväily tahdittaa tätä tapaninpäivän menoa. Oikeastaan tekisi mieli reippaalle happihyppelylle, mutta en jaksa vaihtaa kalsariverkkareita urheiluvaatteisiin. Enpä taida vaihtaa näitä kalsariverkkareita koko päivänä.

Tänään aamulla joululaulut vaihtuivat hissimusiikiksi ja jouluruoka maistuvaiseksi pitsaksi. Maltan odottaa viikonlopun yli joulukoristeiden kanssa, vaikka joulun pois siivoaminen kutkutteleekin jo mielessä. Kohta pitäisi myös noukkia esiin kesähepeneet, mutta ehtiihän tässä senkin vielä.

oi Suomi on

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Olemme perinteitä noudattaen käyneet aamulla kirkossa ja tuikanneet pikkuruisen joulukinkun ulos grilliin. Kuusi tuotiin sisälle keskiviikkona, koristelimme sen yhdessä innokkaimman tontun kanssa eilen illan hämärtyessä.

Tuo kuusemme on todennäköisesti upein tähänastisista - se on tuuhea ja täydellisen symmetrinen kuin muovikuusi. Se tuoksuu uskomattomalle, koko yläkerta kerrassaan kylpee kuusen tuoksussa. Oksat ovat paksuimmat koskaan, vieno toiveni kuuluukin, että tänä jouluna mentäisiin perinteisempään tapaan yhden kuusen taktiikalla. Toki tiedetään sekin, että aattona joulukuusia saa 72% alennuksella.

joulumielen herättelyä

Hopsistarallaa, kuukausi melkein jo lopuillaan ja joulukuu kolkuttelee ovella! Hiljaiseloa on pitänyt bloggari, vahingossa vain, ei ollenkaan tahtomattaan. On tosin jääneet muutkin omat digitaaliset kanavat päivittämättä, sen sijaan työprojektien somekanavat käyvät erityisen kuumina. Olen viime viikkoina muiden muassa tehnyt ensimmäisen livelähetyksen suurimmassa sosiaalisen median kanavassa ja kirjoittanut mielenkiintoisia sisältöjä ruotsalaiselle elintarvikeyritykselle. Niin mielenkiintoisia juttuja, ettei omat kanavat tohdi perässä oikein pysyä!

Sen ainakin lupaan, että jouluisia kuvia on luvassa. Olen tässä parina viikonloppuna jo vähän herätellyt joulumieltä, joululaulujahan on kuunneltu jo marraskuun alusta lähtien. Joulukukat ovat kaupoissa, joulumyyjäissesonkikin on pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Meillä Anilandiassa tuoksuu pipari, sillä Lapsonen puki tutun tonttuasuunsa ja ryhtyi Miehen kanssa piparihommiin. Myös kuusen hankkimisesta tässä keskustellaan, olen ehkä hivenen häviöllä ehdottamani ensimmäisen adventin kanssa, muut kun höpöttävät jotain itsenäisyyspäivästä.

Se mihin kanssakumppanit täällä ainakin taipuvat on joululeffat. 

sunnuntaiterkut

Pyhäinpäivä ja mennyt viikonloppu ylipäänsä meni leppoisan rauhallisesti. Lapsi riensi lauantaiaamusta vuorokauden mittaiselle partioleirille intoa puhkuen, ja saimme tänään iltapäivästä kotiin edelleenkin innokkaan pikkusudenpennun. On niin upeaa huomata, miten lapsukaisen partioharrastus kiinnostaa ja innostaa lasta aivan älyttömästi!

Sudenpennun reippaillessa leirillä me Miehen kanssa otimme jalat allemme ja tamppasimme menemään yli kymmen kilometriä hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä poisnukkuneiden muistolle. Kylläpä moinen pidempikestoinen reippailutuokio tekikin hyvää! Lihakset turtuneina makoilin (melkein) koko loppupäivän sohvalla kirjoja lueskellen - sain pitkästä aikaa yhden kirjan loppuun ja toisen aloitettua hyvään vauhtiin. Olipa mukavaa lukea pitkästä aikaa sen sijaan, että olisin notkunut koneella tai räplännyt puhelinta. Lukuun pääsi tuo kuvissakin esiintyvä kirja hyvän elämän matkasta - hyväksymisestä, luopumisesta, avoimuudesta ja rohkeudesta - suosittelen muuten lämpimästi ihan kaikille.

Tänään sunnuntaina aamulenkin sijaan teinkin vähän pihahommia, mm. tuikkasin multaan uusia kukkasipuleita ja korjasin pois viimeisetkin nuupahtaneet kukat. En tykkää syksystä ollenkaan ja venteiksi pakkasöistä menneet kesäkukat korostaa syksyä ja sen kurjuutta entisestään. Enpäs muuten oikein tykkää talvestakaan, mutta kunnon kinokset lunta tekisi luonnon valoisammaksi. Onneksi on glögiä!

65 päivää, koittakaa kestää

Jo toinen blogikirjoitus samalla viikolla - suorastaan ennenkuulumatonta! Kirjoitusmoodi jäi näppärästi päälle, sillä aamulenkin jälkeen naputin menemään sisältöjä erääseen projektiin liittyen. Yrittäjyyden hyviä puolia onkin se, että töitä voi tehdä milloin tahansa (silloin kun niitä on) - esimerkiksi tällaisena sateisena sunnuntaipäivänä. Mies ja lapsi lähtivät mökille laiturinnostohommiin, joten sytyttelin yksinäni kynttilöitä ja kuuntelen sadetta. Harvinaisen ankea keli kyllä tuolla ulkona, onneksi ehdin aamulla suorittamaan viikonlopun reippailut ennen tuota masentavaa sadetta.

Ensi viikolla singahdan niin Helsinkiin kuin Tammelaankin, viikonloppuna vielä uudelleen Helsinkiin. Voiko jo puhua pikkujouluista? Joku koiranleuka saattaisi sanoa ei, mutta meikäläisen maailmassa tulevan viikonlopun naisjärjestön tapaaminen on kuin eräänlainen alkusysäys pikkujoululle. Näin nimittäin päätin juuri, sillä Twitterissäkin Tonttu Toljanteri kertoo tänään olevan 65 päivää jouluaattoon.

enemmän ja useammin

Yritän taas, jo kuinka monetta kertaa blogin olemassaolon aikana, herätellä kirjoitusintoa muulloinkin kuin kerran viikossa sunnuntaisin ja lomamatkoilla. Lupaan yrittää järjestää aikaa kirjoittamiselle, olkoon se sitten hassunhauskaa höpinää, arjen kuulumisia tahi vakavaa asiaa. Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella riittää vielä lukijoita.

Huomenna on jo perjantai! Lapsen lukuloma sujahti nopeasti, välillä isovanhempien seurassa, joinakin päivinä täällä tietokonetta vimmatusti naputtavan äitinsä ilona. Ehdimme toki käymään eräänä aurinkoisena päivänä sienimetsässä, kirpputorikin koluttiin ja löydettiin lisää kotimaista design-lasia. Yhdessä ollaan myös luettu, jopa työreissuiltaan taas kotiin saatu Mieskin on liittynyt lukupiiriin mukaan.

Kävin tänään työlounaalla Helsingissä. Ihmettelin asiaa itsekin, mutta voitteko kuvitella Aleksanterin katua kävellessäni, että tuli vähän joulufiilis? Satoi vettä, missään ei näkynyt minkäänlaisia merkkejä joulusta. Ihme juttu. Oli pakko tarkistaa aiempien vuosien postauksista milloin jouluvalo kaamosvalo on nostettu olkkarin ikkunaan ja se on kuulkaa ihan näihin aikoihin.

Lapsi niiskutteli nuhaansa koko viime viikon ja nyt tuo nuha piruvie on tarttunut meikämandoliinillekin. Olen suurkuluttanut auringonhattu-uutetta ja sinkkitabletteja viime päivät, enkä halua missään olosuhteissa kokea samaa, karmivaa flunssaa mitä tuolloin heinäkuussa, jolloin poksuivat hurjimmat kesähelteet ja missasin yhden jos toisenkin sovitun tärkeän kaveritapaamisen. Eli hus pois flunssat ja nuhakuumeet! 

lukeminen kannattaa aina

Lapsi viettää ensi viikolla syyslomaa, joka on myös lukulomaksi julistettu. Lukulomalla kannustetaan matkustamaan menneisiin ja tuleviin maailmoihin, sukeltelemaan seikkailuihin, lentelemään tuntemattomiin galakseihin. Lukeminen lisää hyvinvointia, avartaa maailmankuvaa. Lukeminen lisää sanavarastoa, vähentää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä.

Lapsena olin nenä kiinni kirjoissa lähes koko ajan. Nykypäivänä yöpöydällä mutkitteleva kirjapino kasvaa korkeutta ja valitan jatkuvasti, etten ehdi lukemaan muutoin kuin lomamatkoilla. Vuorokaudessa on tunteja, jotka voisi käyttää paremminkin. Aion ottaa jälleen tavaksi lukea iltaisin somessa roikkumisen sijaan.

Oma työtilanne ei ihan lukulomailuun taivu, mutta aion kuitenkin himpun verran höllentää tahtia ensi viikolla - käydä lukulomalaisen kanssa kirjastossa, kirpputorilla, sienimetsässä, haravoida pihaa sekä pitää yhteisiä lukutuokioita yhdessä.