tiistai 4. elokuuta 2015

parasta just nyt









Tämä aamu, kuten useimmat aamut viimeisten kuukausien aikana, aloitettiin juoksutuokiolla. Sitkeä reipastelu tuottaa tulosta ja viimeisimmät pinkomiset on ylä- ja alamäkineen menneet kokonaan juoksemalla. Alkuun jo kävelykin hengästytti. Urheiluharrastuksessa kaikkein siisteintä on se, että huomaa edistyneensä. Ja se, että pinkoilu tuntuu oikeasti todella kivalta.

Viimeinen lomaviikko tarjoilee lämmintä ja aurinkoista kesäsäätä. Näillä eväillä on jännittävin, mutta erittäin innostunein mielin uusiin haasteisiin ja arkeen ensi viikolla. Loma on ollut erittäin hyvä, vaikka se alkoikin hieman epäselvin mielin.

Viikolle mahtuu vielä monta erittäin hyvää asiaa. Synttäreitä, ystävien tapaamisia, kesälounaita, leipomista, keinussa lukemista.

Tää on parasta just nyt.

lauantai 1. elokuuta 2015

italialaisia ruokahommia







Palataanpa vielä hetkeksi Italiaan.

Majapaikkamme lähellä, noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Arezzon kaupunki. Ei mikään pikkukylä, vaan ihan napakan kokoinen suurkaupunki, jossa reissuillamme ollaan pruukattu käydä ilta-apetta nauttimassa.

Näin siis tälläkin kertaa. Arezzoon meidät nimittäin liikuttaa sympaattinen pikkuravintola Antica Osteria L'Agania, jonka ensimmäisellä kerralla löysimme vahingossa. Tuolloin olimme liikkeellä alkuillasta, suomalaisittain siis normaaliin ruoka-aikaan. Piukahkon tuntuinen mutta erittäin ystävällinen vaalea rouvashenkilö puhui meille italiaa ja me turistit valitsimme italiankielisestä ruokalistasta nälkäämme kaikenmoista sieltä sun täältä. Ruoka oli taivaallista ja turistit ähkymeiningeissä - loppua kohden vaalea rouvashenkilö jo hymyili ja salaa antoi Ipanalle tikkarin.

Jokaisella käyntikerralla tämä lumoava pikkuravintola on tupaten täynnä porukkaa. Sisustus ja ruokalista ovat ainakin kolmen vuoden ajan olleet samat - mitäs sitä kelpoa muuttamaan.

Ja jokaisella kerralla ystävällinen vaalea rouvashenkilö tuntuu yhtä piukahkolta, mutta hymy - sen näkee aina.

perjantai 31. heinäkuuta 2015

who cut the cheese?








Lomamatka lusittu ja kotona ollaan! On siis totuttava jälleen sukkien käyttöön ja pitkähihaisiin kaapuihin. Toscanan aurinkoa ja lomamatkaa voi käydä helposti muistuttamassa mieleen availemalla jääkaapia ja nuuhkuttamalla vienon, mutta hyvin voimakkaan tuoksuista pecorino-juustoa.

Vanhat nurkat alkoi kyllästyttää ja olohuone saikin sisustuksellisen innostuksen huumassa kokea pienehkön kasvonkohotuksen. Sohvalta on nyt mm. huikeat kyyläysnäkymät kadulle telkkarin suuntaan.

Mikäs tässä, viikonloppu edessä. Yksi lomaviikkokin ennen uusia työseikkailuja.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

molto bene









Tsaukki! Angelan nettiyhteys pikkasen tökkii, joten bloggarihommat jää vähän vähäisemmälle. Ehkä myös auringolla, italialaisella ruoalla & juomalla ja ilta-autoilulla saattaa olla osuutensa pienenpieneen blogihiljaisuuteen.

Eilen asetettiin kaktusauton nokka kohti Pienzaa - kaupunkia, joka on tunnettu mm. pecorino-juustoistaan. Ja onhan kaupungissa myös kuvattu kohtauksia Englantilainen potilas -elokuvasta. Tottakai turistienkin matkaan tarttui möhkäle tuota ihmeellistä maailmankuulua juustoa - sitäpä tullaan kotosalla nauttimaan ehkä koko loppuvuosi.

Tänään iltasella kurvailemme Montepulcianoon, josta syysiltoja piristämään roudataan alueen parhaimmat viinit. Sitä ennen kuitenkin lähitienoon isoimpaan outlet-myymälään, jossa saattaa tapahtua pienehköt shoppailuöverit. Ehkä, en tiedä.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

kohteessa










Täällä ollaan, Angela-rouvan lihapatojen äärellä Toscanan kuuman auringon alla. Auton ulkolämpötilasta kertova mittari näytti eilen ajomatkalla parhaimmillaan +39 astetta. Meinaan aikamoinen muutos suomilikalle!

Normisetillä mennään ja sitähän haettiin. Päivityksenä viime kertoihin, että joka päivä pitää syödä jäätelöä.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

jälleennäkemisiä ja hankintamietteitä









Mökillä oli varsin mukavaa, etenkin kun sade loppui illaksi, meren pinta muuttui tasaiseksi ja kesäisen yön äänenä kuului pelkästään vieno laineen liplatus rantakalliolle. Kotona taas voi kuunnella sateen ropinaa alakerran keinussa miettien, että pitääköhän lomamatkalle hommata uudet släbärit. Sanotaanko vaikka, että tällä kertaa lomamatkamme on erityisen odotettu.

Erityisen odotettu oli myös sunnuntai-iltapäivän kohokohta, kun Ipana pääsi pitkästä aikaa leikkimään päivähoitoajan tovereiden kanssa. Vaikka vuodenpäivät on hurjasteltu eri hoitopaikoissa, yhteiselo ja -meno oli samanlaista kuin silloin aikanaan!

torstai 16. heinäkuuta 2015

torstai on toivoa täynnä







Tänään oli ensimmäinen päivä eilisen maakuntamatkailun jälkeen, jolloin liikuimme kylillä ihan noin vain ihmisten ilmoilla. Korkkasimme myös iltatorin - tuon kylän torilla järjestettävän kesäisen torstaikarkelon, jonne ihan kauempaakin riennetään kuuluisia artisteja kuuntelemaan, torikojujen väleihin kiertelemään tai ihan vaan meidän tyyliin sokeripullalle.

Huomenna kutsuu saaristo ja kesämökki, koska vaihtelu virkistää.